Päivi ja Suvi kävivät lauantaina Hopoa koittamassa kenttäolosuhteissa. Aikansa pyöritettyään totesivat, että ovat halukkaita Hopolla ratsastamaan jatkossakin. Kiva juttu, sillä haluammekin, että poika oppii työskentelemään erilaisten ratsastajien kanssa.
Sunnuntaiaamu koitti aurinkosena ja päätimme käydä tallilla ennen äitienpäivän kestejä. Hopo oli hyvällä tuulella vaikka häiritsimmekin sen heinäaamiaista. Ei se sitten enää ehtinytkään keskittyä syömiseen, kun äijä ja eukko tuli paikalle ja oletettavaa oli, että lähdetään liikenteeseen. Kaikki meni muuten ihan totuttuun malliin ja ehkä jopa vähän paremminkin ja päätin ottaa muutamat laukat. Ei hyvä idea. Hopolla kun on tapana vähän ratsastajiaan testata ja tällä kertaa minun testini oli pienet pukittelut laukassa ja tiukka suunnan vaihto niin, että olisi saanut eukon lingottua suoraan eteenpäin ja jatkanutkin itse matkaansa vasemmalle. Tällä kertaa se ei kuitenkaan onnistunut, mutta ei onnistunut meiltä laukatkaan sen jälkeen. Pääasia kuitenkin että pysyin selässä. Kari sai nauttia samaa herkkua alkuviikosta, kun otti itse ensimmäisiä laukkoja uudella tallilla.
Loppuverkan teimme maatalousnormaalikoulun ympäristössä ja nautimme lähestyvän kesän tunnusta. Kuoputtelimme Hopoa vielä puolisen tuntia ja se oli siihenkin touhuun suopella mielellä. Antoi rapsutella ja kuunteli lepertelyjäkin keskittyneesti. Yleensä ukkelilla on liian kova kiire siihenkin.