Aamulla aamutalliin ja Kellokosken kohdalla yllätyttiin siitä, että maa olikin valkoinen! Huiskittiin hommat ja mä pääsin Hopon kanssa pienelle lenkille. Kari valmisteli sillä aikaa pihattojen oviverhoja ja nostettiin ne vielä paikalleen ennen kuin kiirehdittiin kotiin, sillä äijällä oli matkustuspäivä edessä.
Illalla, kun menin iltatalliin, niin sain todeta, että oviverhot olivatkin jonkin sortin kynnyskysymys. Tyypit eivät suostuneet kulkemaan niistä läpi. Hämmentävää, sillä vastaavista virityksistä ovat kulkeneen moneen kertaan edellisissä talleissa, joissa kovilla pakkasilla on sisäänkäyntiin viritelty loimia yms. Kun vähän raotin verhoja, niin tultiinhan sieltä, että pelkällä kutsumisella eivät sisään tulleet. Täytyy nyt antaa niille aikaa sopeutua. Pihatoissa on nyt kuitenkin uudet oljet ja vähitellen oviverhot paikallaan. Hitaasti, mutta varmasti asiat etenevät ja kulkevat siihen suuntaan, että saadaan tammat kotiin. Huomasin, että multa on yksi sähkölankaprojektikin jäänyt kesken ja metsätarhakin pitäisi viritellä, mutta jälleen kerran ei voi muuta kuin todeta, että vähitellen ja ajan kanssa.
Olin vähän lupaillut meneväni Päivölään kuuntelemaan joululauluja, mutta siihen ei nyt aika ja energia riittänyt, joten ensi vuonna sitten. Jätin myös työpaikan kauneimmat joululaulut väliin, mutta joulukirkkoon on sentään pyrkimys mennä.