Meidän onneksi eletään kaikkien aikojen kuivinta ja aurinkoisinta syksyä. Hevoset saavat olla edelleen öitä ulkona ja lämpötila pysyy plussan puolella. Terminen syksykin taitaa olla vielä saavuttamatta, termisestä talvesta puhumattakaan. Caro tsekkasi aamulla hevoset ja lisäsi vähän heinää. Mä heräilin heräilin lomapäivän kunniaksi kaikessa rauhassa Dottie kainalossa ja ihanassa auringonpaisteessa ajelin ensin aamulla varsalaan. Sella ottaa jonkun kanssa yhteen tasaiseen tahtiin ja taisteluarpia on kertynyt kesän ja syksyn aikana kohtalaisesti. Taas on takajaloissa ruhjeita. Tatanka sen sijaan on koskematon ja se tietenkin on äidin tärkeimpiä tehtäviä. Varsat touhulivat keskenään ja tammat mutustivat laitumen viimeisiä korsia kukin omalla tahollaan. Harjasin kummatkin ja katselin niiden touhuja. Sitten olikin lähdettävä poikaporukan luokse.
Pojilla oli vielä heinää jäljellä. Harjailin Hopon ja Urhon ja lisäilin pari heinäverkkoa niille nakerreltavaksi. Sitten ryhdyin siivoilemaan tarhaa. Kari oli laittanut jokseenkin liian isot iltaheinät, joten siivottavaa olikin kunnolla. Kun aloin lopetella hommiani, niin Hanna ilmestyi paikalle. Hän lähti Hempan kanssa pienelle lenkille. Hemppa raukka on jotenkin ylikiintynyt Hopoon. Se tuppaa vähän hermostumaan heti, kun Hopo häviää näköpiiristä. Urho sen sijaan saa runtua oikein huolella ja sillä oli kankussa taas uusi puremajälki. Sapuska on ilmeisin syy nahisteluun ja Urhohan ei pistä yhtään hanttiin. Säälittää, että sitä sorsitaan.
Lenkin jälkeen ideoimme, miten olisi parasta kylmätä Hempan kintut. Ideamme olivat näin jälkikäteen ajatellen heikkolaatuisia ja näin ollen saatiin pieniä vaurioita aikaiseksi. Hemppa ei arvostanut meidän keksintöjämme ja päätti lähteä suitsittuna läpi kettinkien ja poistui tallista karmit kaulassa, ihan kirjaimellisesti. ”Pientä pintaremonttia” tiedossa. Napsin äijälle Raisioon pari kuvaa ja kysymyksen: ”Mitä teen?” Vastaukseksi tuli: ”Huudat vittua ja saatanaa!”
Hevonen selvisi pienillä pintanaarmuilla, mutta oven ja lähinnä karmien tilanne oli heikompi. Sain jotenkin kuitenkin oven kammettua kiinni, mutta pakkasöitä ei nyt toivota. Niitä ei onneksi ole tulossa, vaan saamme nauttia komeasta syyssäästä edelleen. Hevoset jäivät pihalle yöksi ja kävin vielä myöhemmin toivottelemassa niille hyvä yöt.