Keväistä edelleen ja kevät etenee. Viikko sitten oli havaittavissa yksittäisi leskenlehtiä, mutta alkviikosta pientareet puhkesivat keltaisiksi. Hevoset ovat saaneet olla jälleen yön ulkona. Tosin yöt ovat vielä viileitä ja viilenemässä loppuviikosta ja seuraavalle viikolle luvataan jälleen sadetta. Satu teki aamutallin ja meillä oli illalla helppo homma vain nauttia pippakorvien olemassaolosta.
Sara sai postissa satulansa ja voi sitä ilon ja onnen määrää. Sain illan mittaan useamman kuvat satulasta. Tosin hyvän mielen saimme itsellemme tästä panostuksesta nuoreen ratsastajaan. Useinhan se on niin, että jaettu ilo on moninkertainen ilo. Kevät on muutenkin uudistumisen aikaa ja tämä tarkoittaa myös varusteiden uudistamisen aikaa. Meidän laji on niin rankka, että myös varusteet kuluvat ja hajoavat. Itselle en tarvitse nyt mitään uutta ja Karillakin on kaikki aika hyvässä kunnossa, mutta tavaraa tilataan meilkein päivittäin. Hyvä niin, että kauppa käy ja harrastajat saavat lajiin suunniteltuja ja laadukkaita varusteita. Vaikka alkuun pääse milla tahansa varusteilla, mutta ne jotka ovat siirtyneet oikeisiin matkaratsastusvarusteisiin voivat vain harmitella sitä, että eivät vaihtaneet vaikkapa perinteisia ratsastushousuja trikoisiin vähän aikaisemmin.
Lajin harrastajat liikehtivät hermostuneesti. Moni ihmettelee, kun aluemestaruuskisoille tai SM-kisoille ei ole ilmoitettu päivämäärää tai järjestäjää. Kilometriseurantaa ei ole alkuvuoden osalta julkaistu ja moni on sitäkin kysellytkin. Nämä koen kyllä asioiksi, jotka lajin elinvoiman kannalta ovat äärettömän tärkeitä. Meille henkilökohtaisesti saman tekeviä, sillä kisakausi alkaa vasta Virosta ja kotimaan kisoja ei taida tälle vuodella tulla yksiäkään, sillä kisakalenteri on laadittu kv-kisojen pohjalta. Jännä vaan, miten kovin uudsistushaluinen komitea oli ja on, mutta keskitytään lillukan varsiin ja perustellaan sitä moderneilla linjauksilla. Olen ollut monessakun uudistushankkeessa mukana ja harvoin muutosta aloitetaan pienistä yksityiskohdista, vaan ennemminkin suurista linjauksista. Tosin, voihan niitäkin olla ja laiva olla kääntymässä hiljakseen, mutta kovin vähäisesti on näistä linjauksista jaettu tietoa. Olisiko kuitenkin niin, että tämänkään vuoden komitea ei halua tiedottaa ja retostella keskeneräisillä asioilla. Niin kuin ei aiempikaan komitea, joka tosin tästäkin sai kovasti, kovasti kritiikkiä osakseen. Näitä on nyt hyvä seurailla sivusta ja todeta, että ei tuo touhu nyt ainakaan parempaan suuntaan ole muuttunut. Avoimuus ja osallisuus ja resujen oikea jakaminen ovat asioita, joita voi aina peräänkuuluttaa, mutta kun on avainrooleissa, niin huomaa, että ei se ole niin yksinkertaista. Noh, komitean miehityshän on nyt vähän muuttunut, joten jäädään odottelemaan seuraavia käänteitä.