Ystävänpäivä, joka ei meillä eroa suuremmin tavallisesta päivästä. Kari lähti tammalaan ja teki Sellan kanssa hyvän lenkin. Muutama piruetti ja vauhtia olisi ollut enemmän kuin pyydettiin, joten pientä neuvottelua siitä. Kotona äijä päivitteli, että Sella on vaan niin ketterä, että hän ei ole toista vastaavaa hevosta ratsastanut. Kun tamma pyörähtää akselinsa ympäri, niin sitä ei oikein edes ehdi tajuta, kun on nokka jo väärään suuntaan. myös sivusuuntaiset liikkeet ovat käsittämättömän nopeita. Pohdittiin yhdessä, että Karin ketteryys ja liimautuminen satulaan pohjautuu vahvasti Sellan antamaan oppeihin.
Myöhäisen lounaan jälkeen lähdettiin omalle tallille. Pistettiin hevoset tallille ja lähdettiin pellolle vetämään intervalleja. Urho kiisi nuolen lailla raskaasta lumesta huolimatta ja me Hopon kanssa tömisteltiin omaan tahtiimme. Sain tehdä taas aika paljon töitä, että paappa ei singonnut ohitustilanteissa Urhon perään. Hyvä treeni siinä mielessä. Puolitoista tuntia vedettiin ja lopussa tehtiin hyvät loppuverkat rinnatusten Hopon irvistellessä Urholle tuttuun tyyliin. Noh, kun hyppäsin alas, niin tulikin taas huimauskohtaus, joten se siitä ilosta. Laiteltiin hevoset uinumaan ja kiiruhdettiin kotiin, että pääsin lepäämään.