Aamulla mentiin tallille ja tehtiin tallihommat normaalisti. Karin piti hoitaa matkustuslupa-asiakirjat, mutta unohtikin rokotustodistuksen kotiin ja lähti sitten ajelemaan taas ympäri Etelä-Suomea. Onneksi oli aikaa. Töppärät tulivat paikalle sovitusi ja vähän ennen yhtätoista oltiin liikenteessä. Lastauksessakaan ei tarvittu muuta kuin purkillinen kauraa. Saara ilmoitteli jo ennakkoon vähän väliaikatietoja, koska meni Keltaisten kanssa jo aiemmalla lautalla.
Ehdittiin satamaan hyvin ja Lilat olivat myös paikalla. Vaihdettiin kuulumiset, tarkastettiin hevoset, juoksin vessaan ja sitten olikin jo aika siirtyä lauttaan. Urho oli vähän hermostunut, joten olimme tosi iloisia, että sillä oli kaveri kahden tunnin laivamatkalle. Hyttiin kuulimme, miten varashälyttimet vinkuivat. Kyllä autokansilla on aina kova mekkala, joten kahdestaan hevosten varmasti mukavampi matkustaa kuin yksin.
Kari otti hytissä torkut ja mä kävin vähän ostoksilla. Samalla reissulla törmäsin Liloihin ja pääsin kertomaan Saksan reissuistani. Kuuntelivat auliisti, kun eivät päässeet pakenemaan paikalta. Eipä silti, uskon, että ihmisiä ihan oikeasti kiinnostaa ulkomaiden taphtuman. Siksihän tähänkin reissuun ollan oltu lähdössä.
Kun olin tarinani kertonut, niin menin herättelemään Karia ja siirryimme autokannelle. Vähän siellä elukoilla silmät pyörivät päässä. Päästiin nopeasti ulos ja lähdettiin hakeutumaan kohti tietä nro 1. Oltiin jo aamulla etsiskelty raha-automaattia ja sama etsiskely jatkui. Meillä oli käteiskauppaa käytävänä ja siitä syystä piti saada vähän isompi summa käteistä repäistyä jostain seinästä.
Matka sujui todella nopeasti ja samalla saimme todeta, että kyläpahaset vain pienenevät. Kun saavuttiin kohteeseen, niin muistin, että mehän ollaan Turusen kanssa oltu samaisessa paikassa seminaarissa ja käyneet katsomalla yhtä Ninalle tulevaa hevosta.
Kari luuli yhtä ravintolaa talliksi ja siinä taas sitä normaalia säätämistä, mutta aika pienellä hakemisellä pääsimme tallin pihaan. Vuoden ensimmäinen kilpailu meidän osaltamme oli alkamassa ja siitä parempi raportti täällä.
Satu otti poissaolomme ajaksi vastiin omasta tallista ja raporttia ja dokumettia saatiin tasaisin väliajoin, joten saatoin täysin keskittyä kisasuoritukseen, kun vihdoin pääsimme paikan päälle ja pystyttiin pyyhkimään kaiken muun mielestämme.