Kari hoiteli hevoset ja mä vietin pari antoisaa päivään Urheiluakatemioiden ja urheilioppilaitosten seminaaripäivillä. Sen lisäksi, että päivän antoivat ammatillista antiaan, niin sain myös äärettömän hyviä juttuja mun valmentajapakkiin. Pävien teema oli luonnollisesti huippu-urheilussa. Valtakunnallisesti kilpaurheilun ja huippu-urheilun kolme straegistä kehittämiskohdetta ovat:
- KV-tason menestyksen lisääminen
- Osaamisen lisääminen
- Urheilun arvostuksen kasvattaminen
Ja taas olin sisällä ratsastusurheilussa ja matkaratsastuksessa! Mikä tässä koko kuviossa voi nyt olla niin vaikeaa, että itsensä kehittämistehtäviin nostaneet ihmiset eivät näe olennaisia juttuja? Jotta laji kehittyy, niin se tarvitsee kv-menestystä. Kaiken urheilun peruskivi on se, että joku tekee sen sanoinkuvaamattoman suuren työn, että saa itsensä kansainväliselle tasolle ja menestyy siellä. Ja ennen kuin urheilija breikkaa hän tarvitsee kaiken mahdollisen tuen, mitä saatavilla on. Kun huipulle on päässyt, niin apua ja tukea tarvitaan edelleen, mutta samalla menestys alkaa ruokkia myös itse itseään. Tässä vaiheessa tukijat ja avustajat saavat myös jotain vastineeksi. Vain menestys tuo julkisuutta ja tunnettuutta ja arvostusta. Tietenkin on selvää, että ilman juniorityötä ja alempien tasojen sitkeää valmennustyötä ei tule huippuja. Huippujen myötä saadaan helposti kasvatettua urheilun ja lajin arvostusta. Kun vielä valmentajat ja muut toimijat tekevät yheistyötä ja jakavat osaamistaan lisääntyy myös osaaminen ja varmasti myös toisen toimijan osaamisen arvostaminen. Kun lajissa on saavutettu kv-menestystä, saatu arvostusta ja kasvatettu sisäistä osaamista, niin lajin pariin hakeutuu uusia harrastajia. Tämä on helposti nähtävissä lajissa kuin lajissa. Menneinä vuosin Suomen curling-joukkue esiityi edukseen arvokisoissa ja kas, kohta alkoi tulla ratoja eri puolille Suomea ja aiemmin tuntematon laji oli kaikkien tiedossa. Työpaikkojen tyky-päivissä käytiin liu’uttamassa kiviä. Ratsastuksen osalta katseet kääntyvät nyt Elmo Jankariin. Rioa kohti mennään. Paineet ovat varmasti kovat, mutta toivon sydämeni pohjasta Elmolle onnea ja menestystä. Siitä hyötyisi koko ratsastus. Ja yhtä kovasti toivon, että pienin askelin myös matkaratsastajat enenevässä määrin lähtevät kisoihin ulkomaille tavoittelevat kuuta taivaalta. Joku sen joskus saavuttaa ja siitä hyötyy tuolloin koko laji. Töitä pitää tehdä, mielettömästi. Ja tukea tarvitaan kaikilta mahdollisilta tahoilta.
Kesäkelit ovat loppumassa ja sääennusteet lupaavat tavanomaisia kevätkelejä. Harmi. Kuopiossa satoi jo rakeita ja oli hyytävän kylmä. Ridasjärvellä kuulemme hiki virtasi vielä illallakin.