Perjantai 13. ei ole koskaan ollut mulle millään muotoa huono päivä. Tässä suhteessa en ole alkuunkaan taikauskoinen. Duunissa sain valtavasti aikaiseksi, valmistuvien ryhmien tokarit alkavat olla valmiina. Pientä viilattavaa, mutta pääpiirteittäin alan olla kuivalla ja kovalla maaperällä.
Kari kiirehti asioilleen ja mä lähdin tallille. Merkku oli pistänyt varsat laitumella ja laitteli ilottelusta kuvia. Ihania pieniä otuksia! Tallimatk menee mulla pääsääntöisesti puhelimessa. Niin tälläkin kertaa. Otin puhelun Kuopioon ja puhuttiin oikein vähän hevosasioita. Se on aika mielenkiintoista, kun puhut hevosjuttuja ihmiselle, jolla ei ole mitään tarttumapintaa.
Tallilla aika kului taas siivillä. Eilen pistettiin hevoset jälleen yhteen. Vähän pelkäsin, että valkoiset ottavat taas pataansa. Pieni puremajälki löytyi Urhosta, muuten olivat ehjiä. Otin porukan talliin reiluksi tunniksi. Saivat väkkärit ja vähän heinää. Harjailin ne ja vietin laatuaikaa radiota kuunnellen. Jos en saa Juskasta töissä tarpeekseni, niin samoja juttuja voin kuunnella radiosta myös perjantaisin.
Jätin vielä yhdeksi yöksi hevoset ulos. Nyt on luvattu sadekautta alkavaksi. Ysiltä kaasutin pois ja ehdin juuri ja juuri kotiin merirosvoleffaa katsomaan. Yhdeltätoista Kari heräili ja lähti töihin. Ihan sairasta. Nukkuu muutaman tunnin milloin ehtii ja sitten taas painaa hommia. Saa nähdä, selviääkö hengissä kesäkuun puoleen väliin, jolloin tuon hulluuden pitäisi loppua.
En oikein saanut unta ja yö meni telkkaria katsellen. Uimahyppyjä oli aamuyöstä tarjolla. Aamun hämärinä tunteina syntyi myös Tiipiin tämän kevään varsa. Niin se vaan on vuosi tässä vaiheessa. Meidän Tatanka on jo varsinainen jättiläinen, kun sitä vertaa vastasyntyneeseen. Huikea vuosi takana ja tällä uudella tulokkaalla edessä.