Aamulla nukuttiin taas pidempään kuin tavanomaisesti. Se on ehdottomasti laidunkauden etuja, että aamulla ei ole tallille kiire. Rauhallisen käynnistyksen jälkeen Kari keräsi kengityskamat ja kiirehti lyömään Penelle takakenkiä takaisin paikalleen. Samalla seurusteli varsojen kanssa. Sopivat myös, että aloitellaan varovasti traikkutreenit. Syksyllä tyttösillä on kuitenkin molemmilla muutto edessä. Ja ennen kuin huomataankaan olemme syksyssä. Nyt neitosia on viety laitumelle ja tuotu sisään vähän erillään ja totutettu niitä siihen, että ”systeri” ei välttämättä aina ole kaikessa tekemisessä mukana.
Pikainen lounas ja sen jälkeen Kari lähti laitumien suuntaan. Urho pääsi vähän pidemmälle lenkille. Ensin kiirehtivät Marjutin luo ja sen jälkeen kimppalenkkinä taivalsivat parikymmentä kilsaa ja sitten vielä uutta oikopolkua pitkin takaisin tallin tutumaan. Lenkki oli jälleen kerran tapahtumarikas. Tarkoitus oli etsiskellä uusia läpikulkupaikkoja, mutta umpikujia olivat lähes kaikki tiepätkät, joita kävivät katsastamassa. Unkarinkävijät vetivät tavanomaisella rämäpäisyydellään läpi ihan mistä vaan. Siinä hölkötellessä heräsi myös ajatus, että viikon päästä toteutettaisiin yöratsastus. Nähtäväksi jää, toteutuuko homma.
Kari kävi vielä kotimatkalla lyömässä yhden irtokengän, joten hänen päivänsä oli jälleen aika täynnä nelijalkaisia ystäviä.