Hevosilla vapaata.
Olen nyt yrittänyt taas siirtää Hopon vanhalta sivulta päiväkirjamerkintöjä näille uusille sivuille. Homma ei vaan etene mitenkään, kun jään lukemaan niitä juttuja. Olen kirjoittanut ihan käsittämättömät määrät muistiinpanoja. Osa niistä aiheuttaa hymyilyä, hymähtelyä ja naurahduksia, mutta osa saa kyyneleet vierimään. Kyllä eläimet antavat ihmisille valtavasti. Ja vion hyvin ymmärtää sen, että hevosia ja koiria käytetään terapiatarkoituksessa. Jos elämän saisi muuten vuorattua siten, että välttyisi suurilta tunnekuohuilta, niin kyllä eläimet laittavat ottamaan koko skaalan käyttöön. Vaikka pyrin kaikin keinoin välttämään tunnejanan ääripäitä, niin kyllä nämä hevosvuodet ovat aika lähelle niitä vieneet.
Toinen juttu, mihin olen nyt uhrannut aikaa, on Suonpään youtube-tili. Videoita on kertynyt aika paljon ja olen niitä nyt katsonut uudelleen ja uudelleen läpi. Valmennuksellisesti videoiden seuraaminen on äärettömän tärkeä juttu. Niin ratsastajalle kuin valmentajalle moni asia avautuu ihan eri tavalla, kun pääsee katsomaan liikkuvaa kuvaa. Myös uran huiput ja pohjanoteeraukset palautuvat mieliin liikkuvan kuvan ja äänen myötä eri tavalla kuin pelkistä valokuvista. En ole moniin vuosiin katsonut Valto-videoita. Nyt silmäilin niitäkin läpi. Kyllä kyseisellä hevosella on aika pitkä matka kuljettuna. Toinen vastaava on Hapsu. Siitä ei ollut alkuajan videokuvaa, mutta muistan hyvin, kun Jämsässä sitä ei voitu edes alkutarkistaa. Eihän kumpikaan näistä hevosista helppoja ole vieläkään, mutta silti. Ihan toiselta planeetalta kuin jokunen vuosi sitten.
Näiden edellä mainittujen asioiden lisäksi olen lueskellut nyt aika paljon henkisen valmennuksen juttuja. Duunien takia täytyy sitäkin puolta päivittää ja luonnollisesti siitä on apua myös näissä hevoshommissa. Yksi eteenpäin vahvasti vievä juttu on se se, että epäonnistumisiin ei saa jäädä rypemään. Liian usein epäonnistumisista ei päästetä irti. Vaivutaan masennukseen ja negatiiviseen vellomiseen ja sen seurauksena ei enää uskalleta asettaa tavoitteita ja pyrkiä niihin. Tai lopetetaan koko kilpaileminen kokonaan. On itsestään selvää, että onnistumiset poikivat onnistumisia ja epäonnistumiset epäonnistumisia, mutta syy tähän on puhtaasti mentaalipuolella. Tätä kannattaa miettiä. Sekä epäoinnistumiset että onnistumiset täyyy analysoida, purkaa ja palastella. Mutta sitten ne pitää arkistoida ja lähteä uudelleen liikkeelle. Menestyjä ei ole sellainen, joka ei koskaan epäonnistu.