Makailin käytännössä koko viikon nuhakuumeessa peiton alla. Kari sukkuloi kahden kohteen väliä. Perjantaina Erika hoiteli isot pojat, sillä Kari matkusti töiden jälkeen laittamaan Soloa EM-kenkään. Samoihin aikoihin jännitimme Valedron ja Tanjan matkaa Rimboritteniin Ruotsiin. Illalla alkoi kuulua vähän huolestuttavia uutisia, mutta usutettiin tiimia vaan eteenpäin. Kuten Kari sanoi, niin ei noihin pitkien taipaleiden päässä oleviin kisoihin lähdetä arkailemaan. Periksi ei vaan saa antaa, vaikka kaikki ei vaikuttaisi ihan parhaalta mahdolliselta.
