Hain Jarkon puoli yhdeksältä ja ysiltä oltiin jo tallilla pupulan kimpussa. Mä lapioin ja Jarko kärräsi. Välillä oli pakko pitää pientä taukoa. Samalla tohinalla vedettiin kanala tyhjäksi. Ensi kesään jää pesuhommat, mutta nyt tilat on ainakin tyhjinä ja tuulettuneina. Ainakin pupulaan voi säilöä lisää heinää, jos tarvetta on. Ja säilytystilaahan ei koskaan voi olla liikaa.
Kun lapiohommat oli tehty, niin aloitettiin vanhojen aitojen purkuhommat. Vähän muista erillään ollut iso tarha katoksella muutetaan vierastarhaksi. Caro toivoi, että muutama elossa oleva koivu eristetään, joten siltä osin tarha pienenee vähän. Lisäksi siirretään poistumisreitti pihalta peltotielle ja sen myötä tarhasta höylätään myös pieni siivu pois. Jarko hurisutti Makitaa ja mä keräilin lankoja ja kanniskelin lankkuja. Homma eteni hitaammin, kuin olin kuvitellut, mutta juuri ja juuri saatiin urakka valmiiksi ennen kuin Kari saapui unihiekkaa silmistään pyyhien työyön jäljiltä.
Toby ja Jenni haettiin myös paikan päälle. Käytiin katsomassa isoja poikia ja pistettiin grilli käyhäämään. Paljon saatiin pienelläkin porukalla aikaiseksi ja sääkin suosi. Samoissa merkeissä täytyy vielä viikolla jatkaa ja maalaushommat jätän suosiolla tuleville kesille. Kun nyt tarhat alkavat muotoutua, niin homma alkaa olla syksyä vaille valmiina.