Kari kiirehti kymmenen jälkeen tallin suuntaan, sillä tiedossa oli ryhmäliikuntaa ja sitä ennen hän halusi trimmata vähän Sellan kavioita. Mieleen on noussut ajatus, että ovatkohan Sellan töppöset aavistuksen naftit. Urhon tossut ovat yhtä mittaa suuremmat ja äijä on pohdiskellut, pitäisikö Sellalla käyttää tossuja vähän ristiin. Pienellä viilailulla kaviot asettuivat tossuihin kuitenkin oivasti.
Vähän puolen päivän jälkeen seuralaiset ilmoittivat lähestyvänsä ja Kari hyppäsi Sellan selkään. Edessä oli parin tunnin köpöttely. Kaikki mahdolliset alustat ja kaikki mahdolliset askellajit. Myös kaikki mahdolliset Sellan balettiliikkeet. Aluksi tamma kiukutteli seuralaisilleen ja erityisesti Sennulle. Kun pääsi porukan kärkeen, niin vähän rauhoittui. Kari oli varustanut tamman sykemittarilla, mutta sehän ei nyt sitten taas antanut mitään lukemia. Äärettömän ärsyttävää. Tarkoitus kun oli tarkkailla sykkeitä ja tehdä sen jälkeen päätös siitä, lähtisikö Sella kokeilemaan taas matkaratsun hommeleita. Mitään lukemia ei nyt sitten saatu, mutta vauhtia ainakin riitti. Parhaimmillaan menivät taas yli viitta kymppiä. Se nyt ei itsessään ole mikään arvo tai mittari, mutta kertoo sen, että vanha vauhti on ainakin tallella.
Ajelin omaan tahtiini tallille ja olin siellä ottamassa suihkuteltavaa vastaan. Tulivat ajallaan ja ihan reippaasti loppuun asti. Syke oli heti 66. Se että saatiin kamat pois ja syke oli 64. Lotrattiin vähän veden kanssa ja syke laski tasaiseen tahtiin. Ei sillä tavalla, kuin neljä vuotta sitten, mutta riittävän nopeasti nykytilanteeseen nähden. Erityisen iloinen Kari oli siitä, että huolimatta kuravellistä ja kaikesta muusta mahdollisesta, tossut pysyivät kintuissa kuin liimattuna. Jos äijä on iloinen, niin mäkin olen iloinen, iloisuudella on tapana tarttua. Tehtiin loppuhoidot. Sella palasi takaisin laitumelle ja lähdettiin kotia kohti.
Kari piipahti vielä kotimatkalla Tatankan luona. Haki pikkutamman laitumelta, vei sen pesukarsinaan pakittamalla ja pesi sen. Ei suurta draamaa. Hyväntuulisissa tunnelmissa Kari pisti Liesjärvelle ilmoituksen sisälle. Mitään huoltoa ei tietenkään ole, mutta Satu ystävällisesti lupasi vähän autella, joten eiköhän 30 km nyt jotenkin hoidu ilman lakeijoitakin.