Nyt vallitsee korkeapaine, joka aiheuttaa sen, että yöt ovat kirkkaita ja kylmiä sekä päivät aurinkoisia. Sopii hyvin. Mitä vähemmän on sadetta ja synkkyyttä, niin sen helpommalta syksykin tuntuu.
Illalla lähdettiin taas Hopon kanssa pellolle kävelemään. Se saa aina tarhaan sähköä ja säpinää. Kari otti myös Tatankan pellolle ja siitä vasta säpinää seurasikin. Ensinnäkin se oli ihan sitä mieltä, että jättää taluttajansa kuin nallin kalliolle. Muutenkin oli sitä mieltä, että vapaus koitti ja nyt sitä mennään. Hopon kanssa seurailimme menoa vähän kauempaa. Arvelin, että jos varsa pääsee irti, niin Hopon luoksehan se tulee. Eipä kuitenkaan päässyt ja tilanne rauhoittui aika nopeasti. Hetken päästä Tatanka palasi tarhaan ja Hopo jatkoi vielä hetken matkaa ennen kuin vein sen talliin.
Loppukolmikko tuli nätisti sisälle kukin vuorollaan. En jaksa olla iloitsematta siitä, miten simppeli tuo homma on, kun avaa vain oven ja pollet astelevat sisälle, Nyt ovat jo tottuneen karsinamuutoksiin, joten homma sujuu erinomaisesti säädetyssä järjestyksessä. Varsakin sieltä osaa tulla ja tänäänkin se tuli ihan rauhassa viimeisenä.
Harjailin vielä kaikki läpi ja tein seikkaperäisen harja- ja häntähuollon. Mietin siinä, että on se hyvä, että mulla on neljä noin tuuheaa häntää ja harjaa hoidettavana, niin saan tyydyttää sisäistä kampaajaani. Saksia pitäisä taas vähän näyttää, joten ehkä viikonloppuna siistin niiltä harjat. Hännät ovatkin vielä edellisen parturointisession jälkeen hyvässä mitassa. Sella ja Tatanka nauttivat käsittelystä niin kuin naispuoliset vaan voivat tehdä. Pojat keskittyivät lähinnä heiniinsä, mutta niiden elämä ei järkkynyt siitä, että häärin silikonisuihkeeni kanssa iholla.
Kun lopulta oli lattian lakaisun aika, niin tarkka silmäni bongasi Hopon pillerin roskien seasssa. Se on kyllä taitava ronklaamaan sen pois. Varsinkin jos yhtään söhlää jotain, niin pilleri helposti lentää lattialle. En sitten tiedä, kuinka usein se putoaa karsinaan ja jää syömättä, mutta jos se käytävälle putoaa, niin poimin sen kyllä talteen ja sujautan kuppiin. Näin tälläkin kertaa. Vähän oli Greenlineliemistä jäljellä, joten eiköhän se sulanut sinne ja päätynyt vaarin elimistöön.
Vähän ennen yhdeksää sammuivat valot ja nelikko jäi heiniään mutustamaan. Ovet jäivän vähän rakosalleen, sillä tähän aikaan vuodesta talli menee helposti lämpimäksi. Muutaman kuukauden päästä sitä huolta ei enää ole. Tulisikin vaan pakkaset nopeasti ja loska sekä lieju saisivat jäädä valistä kokonaan.