Tänään piti selvitä paskalavahuutokaupan lopputulos. Iltse luonnollisesti luotin siihen, että homma hoituu kotiin. Sovittiin, että minä menen kinkkaamaan iltatallille ja Kari kyttää huutokauppaa.
Ilmo oli tuonut heinää ja viikonloppuna aloitetaan totuttelu siihen. Vaihdettiin paalien paikkaa. Katsotaan nyt sitten, onko uusi sijoituspaikka edeltäjäänsä parempi. Siitä olen iloinen, että Sellakin on nykyään niin tottunut suurin menopeleihin, että traktorit sun muut eivät aiheuta enää minkään sortin draamaa.
Kun ennätin tallille, niin johan hämärä oli saapunut. On se aika surkeaa, että seitsemältä on jo lähes pimeää. Onneksi Kari viritti uudet lamput kentälle ja vähän voisi laittaa vielä lisävaloa tallipihaan, niin iltapuuhat sujuisivat miellyttävämmin. Otsalamppu mulla kulkee jo mukana, mutta en ole tainnut sitä joutua vielä tänä syksynä kertaakaan käyttämään.
Heittelin hevosille siivut heinää tarhaan ja aloittelin tallihommat. Siinä vierähti hyvä tovi ja kun ennätin kyselemään Karilta huutokaupan tulosta niin tilanne oli jo ohi. Hinta oli pompsahtanut ja huutajia oli viimeisten minuuttien aikana ollut tosi paljon. Ei saatu lavaa!
Hevoset rynnivät vähän turhan innokkaina sisälle. Hopo ja Urho löysivät omiin karsinoihinsa, mutta tamman pöllöilivät käytävällä. Kävivät välillä pesarissa kääntymässä ja sitten Sella päätti alkaa syömään varsan väkkäreitä seinäelementin yli käytävältä käsin. Tatanka taas parkkeeraasi emänsä karsiaan. Pientä viilaamista siis vaati, että sain ne omiin karsinoihinsa ja omien pöperöidensä ääreen. Onneksi selvittään ilman mitää vaurioita.
Loppuharjaukset ja greenlinevettä palan painikkeeksi kaikille ja olin valmis ajelemaan kotiin.