Lokakuu alkaa olla lopuillaan. Homma meni taas plörinäksi, sillä mua ei herättänyt sen enempää kännykkä kuin tablettikaan. Laitteet olivat päivittäneet itsensä talviaikaan ja siinä yhteydessä ilmeisesti herätyssysteemit menneet sekaisin. Jolla alkaa muutenkin olemaan tiensä päässä. Heräsin onneksi jotakuinkin varhain. Laitoin Lauralle pari viestiä, joihin tyttö ei vastannut. Kun istahdin autoon, niin kokeilin onneani ja soitin. Olin ajatellut, että jos vastaa, niin noukin matkaan mukaan, mutta jos ei vastaa, niin saa jatkaa nukkumistaan ja menen aamutalliin yksinäni. Tyttö vastasi unisena, mutta oli jo Jaakkolantien risteyksessa odottamassa, kun ennätin paikalle.
Nopeasti kurvailtiin tallille. Päivä alkoi jo varovasti sarastaa. Hevoset saivat ruokansa, juomansa ja harjauksena ja pääsivät sitten pihalle heinille. Urho siirtyi aika nopeasti tammatarhan puupussille, muuta jäivät pihattotarhan puolelle. Aina kun kävi pihalla, niin asetelmat olivat muuttuneet. Sitä on kyllä hauska seurailla.
Siivottiin karsinat, heinitettiin, täytettiin juoma-astiat ja syötiin aamupalat. Sitten olikin aika hakea Sella puomille ja laitella se valmiiksi. Laura hyöri Sellan ympärillä ja mä neuvottelin Marin kanssa, että ottaisin Lauran mukaan seuraavana viikonloppuna Majatallille, kun menen sinne pitämään Matkalla matkaratsastajaksi -kursseja. Mari oli myötämielinen, joten otan reissuun assarin mukaan.
Tällä kertaa ratsa
stivat kentällä. Tehtiin paljon kuuliaisuutta lisääviä harjoituksia ja samalla viilattiin aavistuksen istuntaa, mutta kuten tyttö totesi, on tässä vaiheessa kamalasti asioita, joihin pitää keskittyä. Sellaa selvästi otti päähän, että sen elämää rajoitettiin, mutta kokonaisuudessaan tehtävät onnistuivat aika kivasti. Lopuksi laukkailivat mr-istunnassa, joka tosiaan vaatii vielä aika paljon treeniä. Lopuksi kävivät vielä vähän maastossa käppäilemässä.
Sella sai pyyhinnän kostealla pyyhkeellä, loimen päälleen ja pääsi Hopon kanssa heinäsäkille. Heitin likan kotiinsa ja ajelin Suonpäähän. Siellä yksi kappale äijää kuorsasi sängyssä. Oli kotiutunut yötyöstä. Herättyään veteli ratsastuskamat päälle ja lähti Urhon kanssa lenkille. Kipaisivat 12 km peruslenkin perusvauhtia. Urho oli reipas. Purppura värjäsi taivaan ja ratsastajakin oli hyvällä mielellä. Onhan se aika tunnelmallista viilettää menemään peltoteillä nauttien auringon viimeisistä säteistä. Pimeä ehti laskeutua ennen kuin saapuivat takaisin tallille.
Kari viimeisteli iltatallin. Suolistoäänet kuuluivat hyvin, kaikki mutustivat tyytyväisinä heiniään. Sella on nyt kokonaan siirtynyt esikuivattuun iltaheinen osalta ja muut ovat sekäkäyttäjiä. Porkkanat kruunaavat aterian. Hevossektorilla kaikki hyvin. 8 viikkoa jouluun. Paljon on vuodenaikaan liittyvää tapahtumaa tarjolla ennen kuin siellä asti ollaan.