Vuodet vaihtuu, mutta hevosenomistajan arki pysyy samana. Kuudelta mulla soi kello ja puoli seitsemältä olin tallilla. Siellä hörisi kolme höpönassua. Äijä jäi kuorsaamaan ja koira myös tiukasti edellisen kainalossa. Tallissa disco raikasi ja valot olivat päällä. Sen verta oli ollut jännittävää, että Tatanka ei ollut mennyt makuulle ollenkaan. Sellalta oli jäänyt heiniä huomattavasti ja Urho oli stepannut karsinansa ihan sekaisin. Kaikki olivat juoneet tavanomaista vähemmän. Muutoin olivat ihan rauhallisia. Söivät aamukauransa ja malttoivat odottaa mun pakollisen kopeloinnin ja harjailun ajan. Kovasti olivat ulos menossa. Urho taas ensin, sitten Sella ja sitten Tatanka. Nyt ei varsakaan jäänyt käytävälle hassuttelemaan. Olin hyvilläni kun totesin Urhon jalat kuiviksi ja liikkeen normaaliksi.
Siivosin tammojen karsinat ja kannoin sellalta jääneet heinät tarhaan. Pihalla tuntui kaikille maistuvan niin heinä kuin vesikin. Sinne jäivät tyytyväisinä ja meikkis kurvaili kotiin keittelemään sesonkipuuroa ja herättelemään kotijoukkoja. Liikenne oli täysin kuollutta mennessä ja varsin rauhallista myös tullessa. Tosin joitakin autoja oli liikkeessä eli ilmeisesti ihan jokaisen ihmisen elämä ei vuoden viimeiseen päivään pysähdy.
Kun päivä saatiin käyntiin, niin Kari lähti vuorostaan tallille. Siellä on kaikkea pientä puuhaitavaa edelleenkin ja nyt kun pakkasia on luvattu niin täytyy saada tuuletusluukkuihin paremmat säädöt. Sella piti päästä lenkille, mutta se nyt jäi kaiken nikkaroinnin jalkoihin.
Mulla oli kotona varusterumbaa. Snupan jäämistö oli päätynyt meille. Osa tavaroista jäi omaan käyttöön ja osa lähti kiertoon. Tässä on lähipiirissä niin paljon elukoita, että kertyy käsiin mitä tahansa, niin aina löytyy jatkokäyttäjiä. Tämä kierrätyshomma on oikeastaan vasta viime vuosina mulle alkanut aueta ja täytyy myöntää, että onhan se hieno juttu. Toisen roska voi olla toisen aarre. Muutama euro siihen väliin, niin kaikilla on hyvä mieli.
Suomalaisia on lähdössä Dubaihin kisaamaan. Mia ja Nea ovatkin jo siellä, mutta Tanja tekee parhaillaan lähtöä. Elellään hengessä mukana. Toivottavasti suomalaisilla on onni myötä. Dubaissa kisaaminen tuntuu kuohuttavan kovasti tunteita. Kullakin on oikeus mielipiteisiinsä ja asia ei missään tapauksessa oli yksiselitteinen. Se mua kuitenkin ällöttää, että tässäkin asiassa ihmiset ovat kaksinaamaisia ja harrastavat kaksinaismoralismia. En oikein ymmärrä sitä, että miten emiraattien harjoittama hevoskohtelu paranee siitä, että suomalaiset tai pohjoismaalaiset eivät kisaisi siellä. Ennemmin ehkä kansaivälisten ratsastajien (ja toimihenkilöiden) läsnäolo edesauttaa eläinten oikeaa kohtelua. Ja se vasta ällöä onkin, että toisaalla suureen ääneen tuomitaan ja toisaalla liehitellään kisoihin osallistuvia. Tai haukutaan koko laji mädäksi ja hetken pääsätä hingutaan itse arabimaihin kisaamaan. Mutta kuten sanoin, kukin tyylillään. Ihmettelen vaan. Ja ihmettelen sitäkin, että jos kisaaminen halutaan kieltää, niin olisi sitten kielletty heti vuoden alusta, eikä siinä vaiheessa kun kausi siellä jo loppuu. Ja jos kielletään, niin sitten vaan sanktioita peliin. Paljon porua, vähän villoja sanoi piru kun sikaa keritsi.