Kello alkoi lirkuttaa kuudelta ja hetkeä myöhemmin olin jo Pedron kanssa matkalla tallille. Hevoset siellä heräilivät. Harjasin kaikki ja olivat jo innokkaina menossa ulos. Varsinkin Sella. Katselin jo eilen, että sillä on kiima ja sama peli jatkui. Tatankakin meni poikkeuksellisesti aika reippaasti pihalle. Aloin siivoilla karsinoita ja Pedro kähvelteli paskapalleroita ja kanniskeli niitä ympäriinsä. Kun kävin täyttämässä vesiastian niin se kirmaili muina koirina hevosten seassa. Alkaa olla sinut asian kanssa. Mietin, että miltähän tuntuu olla noin pieni. Kun hommat oli tehty ja taivas kirkastunut ihailin hetken upeasti värjäytyvää taivasta. Maagista. Pedro hyppäsi kassiinsa ja sippasi heti kun auton moottori hyrähti käyntiin. Kaikesta päätellen oli alkamassa upea ja kevättä lupaileva päivä.
Lounasaikaan yksi asiakas tuli noutamaan tilaamiaan varusteita. Esittelin samalla Podiumin satulaa, joka taas lähtee pian seuraavan Matkalla matkaratsastajaksi -kurssin rekvisiitaksi. Tuli siinä mieleen, että täytynee tilata taas uusi demosatula, kun aiemmat aina ostetaan käsistä. Omaa Plussaani en demoksi anna ja vakka Urhon Desert on rakenteltaan ihan samanlainen, niin jos sillä ratsastan, niin Plussan sinne selkään asetan. Nyt olisi myös aika miettiä, että haluammeko sponssata jotain uutta ratsukkoa tänä vuonna. Ei tule nyt oikein ketään mieleen, joka kaipaisi ja ansaitsisi lisäboostausta alkavaan kauteen.
Iltapäivällä lähdin uusintakierrokselle. Sella keimaili Urholle ja riiailivat toisiaan Tatanka raukka häädettiin kauemmas kaikesta mahdollisesta. Se sitten leikiskeli vähän syrjemmällä kuusen oksilla. Kun menin tarehaan touhuilemaan se lyöttäytyi seuraan. Hain riimun ja liinan ja otin sen kentälle puuhamaan. Juoksutus meni äärettömän hyvin. Sella ja Urho tulivat tietenki aidalle norkoilemaan, mutta meillä oli ihan omat touhut. Kun hommat oli tehty, niin herkkuja oli runsaasti tarjolla. 
Tämän jälkeen varsa pääsi vielä hetkeksi tarhaan ja nelisin korjailtiin aiemmin rikottua väliaitaa. Karilta on kiinnittämättä myös yksi kentän aidan lankuista ja aloin pelätä, että joku saattaa sieltäkin lähteä maailmalle, sillä sähkö ei liiemmin kulje.
Laitoin väkkärit valmiiksi ja yksi kerrallaan tulivat sisälle. Ensin tuli Tatanka, muutaman minuutin päästä Sella ja useamman minuutän jälkeen Urho. Hölkillä tulivat kaikki sillä taisivat olla toisella puolelal puuhailemassa. Harjasin ne vielä ja kollasin jalat. Aamulla Urholla oli ollut taas vähän turvotusta jaloissa, mutta oikeastaan jo tunnin ulkoilun jälkeen ne olivat kuivat. Niin myös nyt illalla. Sellalla ja Tatankalla on tullut tavaksi, että eivät aloita heiniään ennen kuin ovat saaneet liemisensä. Äkkiä ehdollistuvat asioille. Kaadoin litkut kippoihin ja toivotin hyvät yöt. Kari laitteli kuvia majapaikastaan. Kyllä kelpaa. Muutenkin olosuhteet taitavat tällä reissulla olla aika paljon paremmat kuin Intiassa. Illalla junailin alkavan viikon tallivuoroja. On tässä taas sovittamista työn, kodin, koiran ja hevosten välillä.