Caro ja Satu hoitelivat tallikuviot siihen malliin, että Kari pyhitti illan kengityshommiin . Oli taas haastava ja aikaavievä työ. Tästä syystä oli suunnitelma se, että minä ja Pedro otamme hevoset sisälle. Ennuste lupasi melkoista myräkkää. Liedon suunnalta kisasuunnitelmien ohella tuli tieto, että heti iltapäivän koittaessa alkoi lunta tulla vaakatasossa. Kun lähdin tallin suuntaan, niin meillä leijaili hiljakseen muutama hiutale alas taivaalta. Kun pääsin Ridasjärvelle, niin lunta tulikin jo vaakatasossa ja tuuli oli sen sorttinen, että kelottuneista puista oli putoillut oksia jo kaikkialle. Hevoset kuorossa huutelivat, kun kuulivat auton oven pamahtavan kiinni. Koko kolmikko oli vierastarhan katoksessa. Varsa siellä pimeimmässä nurkassa ja aloin jo pelätä, että se on kadonnut kokonaan.
Availin oven ja tuulen ulvoessa huhuilin niitä sisälle. Muutama uusinta tarvittiin, kunnes lopulta Urho johdatti porukan hevosenkengän kautta tallin takaovelle. Komeasti tulivat taas laukoilla. Varsa jäi vähän vierastarhaan miettimään ja tuli sitten kunniakierroksien omia aikojaan. Kivan rauhallisia ne kuitenkin olivat, vaikka tuuli oli melkoinen ja kun laitelin pihalle heiniä, niin totesin, että aika kovaa katoksen peltikattokin paukutteli.
Kun hommat oli tehty, niin tyytyväiset kaverukset jäivät talliin mutustamaan heiniään ja mä lähdin liukastelemaan kotiin. Keli oli kyllä melkoinen. Näkyvyys nolla ja lunta tuli illan ja yön aikana lähes 20 cm.