Koiralla on sisäinen kello vinksallaan ja se herätti mun taasen viideltä. Mitäpä sen jälkeen olisin sitten keksinyt kuin lähdin tallille. Lumisateessa. Hevoset hörisivät karsinoissaan ja olivat silmät sikkuralla, kun paikalle pärähdettiin niin varhain. Harjailin ne ja pistin pihalle. Sää ei tuntunut niitä häiritsevän ja painelivat kukin omalle heinäpussilleen. Katselin niiden touhuja hetkisen, siivoilin karsinoita ja lähdin räntäsateen saattelemana kotiin.
Kotona tehtiin pihahommia yltyvässä tuulessa ja sateessa. Mitä pidemmälle päivä meni, niin sen selvemmäksi tuli, että kukaan ei tänään lähde ratsastamaan. Totesin yhdelle ystävällekin, että harrastustoimintaahan tämä on ja jos tekemisestä ei saa iloa, niin parasta jättää tekemättä. Suurin ilo, mikä vapun aaton aattona tuntui ihmisillä olevan on lumiukkojen tekeminen. Toivottavasti nämä nyt ovat kevään viimeiset lumiukot.
Satu oli käynyt Orvokin kanssa touhuilemassa kentällä sillä seurauksella, että tolppia oli irtoillut paikoiltaan. Se taisi olla tamman mielipide vallitsevista sääolosuhteista. Kari kävi illalla ottamassa hevosia sisälle ja ne olivat kuulemma raivoissaan. Valkoiset koputtelivat tallin ovea kiivaina. Jotain rajaa takatalvessakin.