Hanna hoiteli hevoset ja me ryhmittäydyttiin Tampereelle maajoukkuevalmennettavien tapaamiseen. Kari lähti reissuun valmennettavan ominaisuudessa ja minä valmentajan ominaisuudessa. Nina on kerännyt avukseen ja valmennettavien avuksi hyvän tukiryhmän. Uskon, että meistä assareista voi hyvinkin olla apua valmennettaville. Jokaisella on kuitenkin omat erityisalueensa. Kaitsu on meritoitunut jo muutamissa kisoissa joukkueen johtajana ja hänen rauhallisuutensa voi olla monessa kohtaa valttia. Jokainen valmennusryhmä tarvitsee eläinlääkärin ja sekin on ehdotonta plussaa, että nyt myös mr-joukkueella on tukea myös sillä sektorilla. Oma osaamiseni on me-hengen luomisessa ja luonnollisesti ohjauksellinen työote saattaa olla hyödyksi myös urheilutavoitteiden saavuttamisessa. Olen voimakkaasti sitä mieltä, että nyt alkaa olla tukiryhmä aika hyvässä jamassa. Lisäksi HUJO on viestittänyt vahvasta tuestaan, joten ehkäpä vähitellen on lupa odottaa onnistumisia entistä leveämmällä rintamalla.
Tapaaminen sujui hyvässä ja innostuneessa hengessä. Mukana on nuoria ja tulevia menestyjiä siinä missä kokeneempia konkareita. Porukalla käytiin alkavaa kautta läpi. Uudet tuulet ovat aiheuttaneet paljon kysymysmerkkejä ja yksi niistä oli komitean ilmoitus Trackereiden vapaaehtoisuudesta. On ihan hassua ajatus, että turvallisuutta ja reilua peliä vaalivat seurantalaitteet, jotka samalla lisäävät lajin seurattavuutta haluttaisiin heittää roskakoriin. Ainakin maajoukkuevalmennettavat ovat pitäneet laitteita erinomaisena lisänä lajimme parissa. Tätähän lajiseminaarissa viestitti myös hallitus. Toivottavasti komitea ottaa asian uudelleen mietintään ja tarkastelee laitteiden merkitystä vähän monitahoisemmin. Kisakausi alkaa pian ja Trackereita olisi tarkoitus viikon päästä käyttää. Tuomarina en näe mahdollisena sitä, että joku kieltäytyisi laitetta ottamasta. Seurantalaitteiden merkitys häviää täysin, jos näin on tarkoitus toimia. Nähtäväksi jää, miten tämä asia etenee.
Viron vuotuiset kisat ovat siirtyneet Haanjasta Körvemaalle, joka on meiltä katsottuna aika paljon lähempänä. Tällä hetkellä suomalaisia näyttäisi olevan lähdössä kisoihin mukaan kymmenkunta. Se olisi melko huikea lauma ja siitä syystä pidän erittäin tärkeänä hyvää yhteishenkeä ja selkeää tehtävien ja työn jakamista. Organisointia. Vaikka into on ollut aika laimeaa, niin vähän alan taas heräillä kisajuttuihin, kun kevät alkaa tehdä tuloaan. Lisäksi ihmisten innostuksella on tapana tarttua ja Tampereella aistin paljon uutta ja tuoretta intoa, joka tulee toivottavasti kantamaan pitkälle. Tietenkin kaikilla on rajoittimia, kuten raha ja aika ja äärettömän ärsyttävä talvi. Mutta ne vaan ovat. Aina tulee olemaan reunaehtoja. Niiden kanssa täytyy vain tasapainotella. Ja riittävän kova halua ja sitoutuminen sivuuttavat monet rajoittavat tekijät. Usein esimerkiksi ajanpuutteet taakse on vain hyvä piiloutua. Nykyään on niin trendikästä kuitata lähes kaikki väliin jääneet jutut kiireellä. Kiire on vähän köykäinen selitys. Se kun on meidän itsemme tekemä olotila.
Neukkari oli täynnä innostusta ja hyvän pöhinän vallitessa lähdimme kukin tahoillemme. Osa porukasta starttaa viikon päästä, jos sääolosuhteet sen sallivat. Osa vasta huhtikuun lopulla Virossa. Jokainen on laatinut tavoitteensa ja nyt tehtiin yhteistuumin vielä SWOT-analyysi viitoittamaan edettävää tietä. Tapaaminen oli mielestäni hyvä aloituslaukaus kaudelle. Vertaisryhmä antaa lisäpontta jäsenilleen. Toivottavasti tästä alkaa suomalaisille hyvä kv-kausi.
Kotimatkalla ajettiin suoraan tallille ja hoidettiin iltatallirutiinit hyvässä hengessä.