Ajoin aamulla kuuden jälkeen tallille. Hevoset olivat tyytyväisinä sisällä. Auton lämpömittari näyttä kahta ja kun tallissa useampi räppänä oli jätetty auki, niin tallin lämötila oli 8 astetta. Eli oikeastaan juuri se, minkä toivoisin olevan yölämpötilan pihalla, jos hevoset olisivat laitumella. Harjailin ja kollailin koko sakin ja lähetin pihalle. Orvokki halusi jäädä käytävälle tupeksimaan ja Tatankakaan ei sitten halunnut lähteä omasta looshistaan. Sain töniä niitä moneen kertaan ennen kuin liipaisivat pihalle. Siivosin karsinat ja katselin lauman touhuja. Se on aina yhtä seesteista katseltavaa näin aamulla, kun nelikko keskittyy heiniinsä. Vähitellen lähdin kohti kotia ja pieniä päiväunia. Kari veteli suorilla puolille päivin.
Iltapäivällä lähdettiin taas tallille. Kari oli kipeä, mutta oli pakko saada kesätarhahommaa vietyä eteenpäin. Laurakin tuli mukaan ja totesi, että voidaan keskittyä aitojen rakentamiseen ratsastamisen sijaan. No likka heilutti rautakankea, Kari heilutti lekaa ja mä heiluin itse. Saatiin kuja valmiiksi ja purettua väläiakaiset langat pois. Oma kolmikko laidunsi taas pellon reunassa ja kolmikkoa katsellessa totesin, että Urho on vähän ep. Kari kävi tutkimassa tilannetta ja kappas vaan, ruuna oli jossain tiukassa tilanteessa mennyt turvalleen. Molemmat polvet olivat auki ja turpa veressä. Taas ei voinut muuta kuin arvailla ,että mihin ihmeeseen se on vetänyt pahkat. Todennäköisesti Orvokkia jahdatessaan. Eli ehkä se oli sitten oikein sille.
Kotimatkalla Kari veteli takapenkillä sikeitä. Laura oli kaivanut lantalasta äidilleen lannoitetta ja ideoi itselleen kesäkuuksi hevospaskabusinesta. Illalla ennen nukahtamista mun kurkku alkoi tuntua karhealta ja se oli sitten siinä…