En juurikaan nukkunut yöllä. Meidän piti mennä ajoissa laittamaan tallitupaa kuntoon, mutta eihän me mihinkään menty. Juuri ja juuri oltiin kymmeneltä tallilla. Sara oli jo ehtinyt paikalle. Vähitellen muutkin saapuivat. Aluksi tunnelma oli aika alavireinen, mutta niin se vaan lähti päivä käyntiin. Urhosta ei puhuttu ja muutenkin pyrittiin liikkumaan aika turvallisissa vesillä. Mutta onhan asia koko ajan läsnä, kun talliympäristössä pörrätään.
Homma saatiin polkaistua käyntiin. Radalla nuoret tekivät tosissaan töitä ja Kari pyöri siellä muodon vuoksi. Sella oli jotenkin vähän poissa tolaltaan. Joko sen oma elo o järkkynyt tai sitten se taas heijasteli meidän tunteitamme. Saatiin kuitenkin treenit tehtyä ja Kari veti porukan radalle ja takaisin. Tämän jälkeen hän poistui paikalta. Hälinä oli vähän liikaa.
Tytöt pursuivat intoa ja energiaa. Käytiin uimassa ja puuhailivat tallilla koko ajan jotain. Katselin menoa puolille öin. Sää suosi ja hienossa yöauringossa ajelin kotiin aika sekavissa tunnelmissa.
Leirikertomus löytyy Tien päällä 2017-osiosta.