Aurinkoista ja lämmintä. Aherrettiin taas kotona ja tammat nauttivat kesästä laitumella. Illalla mentiin tallille. Iskin kiinni ruunien varusteisiin. Kyllä se vaan ottaa koville. Varsinkin Hopo kohdalla jokainen loimi tai muu varuste toi mieleen jonkun muiston. Päätettiin, että kaikki pakataan Ikean rengaspusseihin ja jättään odottamaan parempia aikoja. Eli mun ei tarvitse alkaa rasittamaan itseäni varusteiden lahjoittamisella tai myymisellä. Tulevaisuudesta ei tiedä, mutta alan lämpenemään ajatukselle, että hommaisin vielä itselleni suomenhevosen. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että jokaisessa hevostaloudessa pitäisi suokki olla.
Sain kui sainkin muutaman hyllyn tyhjättyä ja aloin siirrellä muiden hevosten varusteita paikasta toiseen. Entinen Hopon hyllykkö saa olla sellainen yleishylly ja toiseen puolikkaaseen mahtuu Tatankan varusteet. Sille ei oikeastaan ole ostettu juuri mitään uutta, vaan muilta on valikoitunut sille sopivat tavarat. Sen varsaloimet pitää vielä laittaa säilöön odottamaan mahdollista uutta varsaa ja Sella ehkä voisi antaa osan varusteistaan varsalle ennakkoperintönä. Hyvässä lykyssä Tatanka ottaa vuoden päästä jo Urhon loimia käyttöönsä. Ja meillähän loimitetaankin niin minimaalisesti, mutta kuivatteluun ja kisoissa loimia aina tarvitaan. Mielettömästi tavaraa kuitenkin on kertynyt, mutta olkoot. Nyt poikien tekstiilit on pääosin käyty läpi ja siirretty takavarastoon ja uudet tuulet puhaltavat varustehuoneeseen. Sen verran puuha kuitenkin mieltäni kuohutti, että yöllä ei taas oikein uni tullut.