Illalla töiden jälkeen kiirehdittiin taas tallille. Olen oikeastaan jo odottanutkin näitä iltatalleja. Pedrokin lähti pykälään. Kari puuhasi omia juttujaan, mä päätin mennä avamaan vielä viimeisenkin pihatarhalohkon. Kaduin sitä oikeastaan heti, sillä se osa pihasta on niin korkean kasvuston vallassa, että hevoset liikkuvat kovin pienellä alueella. Nadir ei täysin vielä ole launa tasavartainen jäsen, joten en halunnut sen menevän tammojen kanssa sinne ahtauteen. Se kuitenkin vähän hätääntyi joutuessaan laumasta eroon, vaikka välissä oli vain lankanauha.
Annoin hetken puputtaa loppukesän kasvattamia voikukanlehtiä. Sitten Kari otti Nadirin sisälle. Tatanka lähti mun imuun ja meni talliin seuraavana. Sella sitten omassa rauhassaan ja Orvokkihan ei olisi tullut voikukanlehdiltä millään pois, joten se piti oikein hakemalla hakea viimeisenä.
Kourallinen kauraa oli jokaisella valmiina kupeissa, joten tasainen mussutus alkoi heti. Se on niin terapeuttinen ääni. Harjailin Sellan ja Tatankan. Polttiaiset ovat kiusanneet ja tuntuu, että kaikki paikat kutisevat. Pitäisi ehkä pestä ne vielä ennen kuin talvi tulee. Sella otettiinkin pesariin ja pestiin kintut. Kurarupi tai rivi vuohisissa oli nyt parempi. Lisää rasvaa ja toivotaan ihon parantuvat ennen kuin yhtäjaksoinen sadekausi alkaa. Muualla riehuva hirmumyrskyt, mutta meillä tihuttaa tasaista sadetta ja lämpötila on himpun yli 10 asteen. Erehdyin katsomaan Siauliain säätä. Melkein samalta näyttää! Aika viileää, verrattuna siihen, mihin on totuttu ja jopa tihkusadetta. Saapa nähdä, jos ennuste vielä muuttuisi.