En ennättänyt tallille koko viikkona. Hyvä uutinen oli kuitenkin se, että leikkaushaava oli parantunut odotettua paremmin ja tikit saatiin ottaa pois, vaikka kipua vähän vielä onkin. Perjantain presis vaati panostusta myös parina iltana ja kun työviikko loppui olin niin kuitti, että perjantainakin jäin vaan kotiin nukkumaan. Lunta tosiaankin tuli ja melkein heti se alkoi myös lähte pois. Kerrankin meillä on tässä vaiheessa syys-talvea talvirenkaat alla! Hevosten liikkuminen on niiden oman viitseliäisyyden varassa. Mutta en ole kamalan huolissani, sillä kuten edeltävänä viikonloppuna sain taas todeta, niin meillä hevosille on kyllä melkoisen paljon tilaa liikuskella. Tietenkin joku peltotarha olisi asia erikseen, mutta kun vertaa johonkin 50 neliön tarhaan ja puolipäivätarhaukseen, niin tilanne on toki aika ihanteellinen. Tosin luin myös hyvän jutun siitä, että täällä meillä ollaan aika fanaattisia ulkoilun suhteen. Hevonen ei välttämättä pistäisi pahakseen, vaikka näillä sade-kurakeleillä oleilisi sisällä. Tätä väittämää tukee kyllä sekin havainto, että todella paljon meillä hevoset oleileivat katoksessa tai pihatoissa.
Jokin aika sitten sain virallisen vahvistuksen, että minut on nimetty toimihenkilökoulutajaksi. Tästä syystä olen vähän katsellut koulutusmateriaaleja sillä silmällä, että miten niistä saisi omaan silmään ja suuhun sopivat. Suurta koulutusrupeamaa ei varmaankaan ole odotettavissa, mutta hyvä on mielestäni heti pyrkiä ottamaan substanssi haltuun. Ja kuka tietää, jos yhä useampi hoksaisi, että toimarkurssit ovat ihan kilpailijallekin hyvä tapa syventää näkemyksiään ja antaa vähän monipuolisemman kuvan asioista. Ja ehdottomasti tarvitsisimme lisää lisenssitoimihenkilöitä. Ja ehdottomasti kannatan sitä, että jokaisella seuralla on kourallinen toimareita omaan käyttöön, mutta myös kannustan siihen, että alempienkin tasojen ksioissa toimareita pitäisi olla useammasta seurasta. Näin tulkinnat ja toimintatavat sekoittuisivat ja leviäisivät mukavasti. Nyt ollaan tässäkin asiassa liian sisäsiittoisia. Kehitys tyssää helposti siihen, kun sama porukkaa veivaa samoja rutiineja vuodesta toiseen huomaamatta sitä, että kysyntä ja tarve saattaa muuttua. Ja myös ne säännöt. Sama ilmiö näkyy myös mun työssä. Opetussuunnitelmat muuttuu, reformi tulee ja menee ja tiukasti vaan pidetään kiinni vanhoista hyviksi havaituista menetelmistä. Mutta siitä olen ihan varma, että mun koulutustyyli ei tule olemaan samanlainen kuin mihin on totuttu ja innollla odotan milloin pääsen tositoimiin.