Vaikka öisin on kylmä, niin päivällä aurinko lämmittää upeasti ja ohuehko lumikerros sulaa kohinalla. Hevoset nauttivat auringosta ja Sellakin otti oikein omaa rauhaa ja torkkui kasvot aurinkoon suunnattuna. Tallilla oli levollinen ja unelias fiilis. Oltiin vähän ajateltu, että raavitaan paskoja tarhasta, mutta idea ei ollutkaan toteutuskelpoinen. Sen verta kovat yöpakkaset tekevät, että mitään ei oikeastaan saa maasta irti. Pitää vielä pidätellä intoa vähän aikaa. Sen sijaan otin pitkän metallisen hikiviilan ja raavin irtokarvaa tammoista. Sellalla oli pahin vaihe jo viikko sitten, mutta Tatanka pölisee nyt. Vaikka meillä on jos jonkinlaista karvanirroittajaa, niin mun suosikki taitaa silti olla metallinen sahalaitareunainen hikiviila.
Kierreltiin tarhoissa. Mä tutkailin lankoja ja tolppia. Näyttäisi siltä, etät korjattavaa vähän taas olisi ja tekisi mieli uusia langat kokonaan, mutta kun ei yhtään tiedä, miten meidän jatkossa käy. Kari uhoaa, että kun tallisoppari loppuu, niin hän vielä hevoset täysihoitotalliin. Mä haluaisin nähdä sen paikan, joka täyttää vaatimustason. Ihan jo pelkästään tuo tarhojen koko ei takuulla toteudu pk-seudulla yhdessäkään täysihoitotallissa. Mutta uhotkoot nyt. Aika näyttää, mitä tuleman pitää. Hän itse kulki Pedron kanssa tahoissa katse maahan luotuna ja löysi kuin löysikin Sellalta irronneen liimakengän, joka tosin oli kahtena kappaleena.
Nyt oli kevättä jo sen verta rinnassa, että aloin viritellä risukasaan tulia. Vähän liian aikaisin, sillä eihän se kunnolla syttynyt. Savusi hetken ja paloi kituliaasti. Mietin kuitenkin, että hyvää on ainakin siedättää hevosia savuun ja tulee. Noitahan ei kyseinen ilmiö hetkauta mihinkään suuntaan. Sitä verta usein pihalla tulet loimottavat. Mutta siltikin yritetään omassa pihassa järjestää milloin mitäkin ohjelmaa, jotta olisi toleranssia mihin tahansa. Sitä verta pienet kuviot meillä on että kaikkea actionia pitää ihan järjestämällä järjestää. Onneksi ampumarata on lähellä ja takapellolla ammuskellaan yhtenään, niin siihen ovat myös hyvin siedättyneet.
Tallin seinustalta on lumi jos sulanut pois ja tekisi mieli kantaa pihakalusteet paikoilleen. Sain kuitenkin pidäteltyä intoani, sillä maanantaille on luvattu oikein lumimyräkkä. Täytyy nyt katsoa, mistä se on kotoisin ja hinata tuolit ja pöytä esille vasta sen jälkeen. Kyllä neljän päivän lomanen on ihana asia!! Hyvää Pääsiäistä!