Perjantaina pääsin taas nauttimaan iltatallista. Se on asia, mikä ei muutu. Mun mielestä ehkä parasta tässä koko tallikuviossa on ollut perjantain iltatallit. Se jotenkin nollaa työviikon käsittämättömän tehokkaasti. Ja nyt kun illat ovat valoisat ja pelto täynnä muuttavia lintuja, niin tunnelma tallilla on aivan mahtava. Pedro hönöttää omiaan ja hevoset ovat myös mukavalla mielellä pitkän talven jälkeen. Kari hääri pihalla ja mä häärin tyttösten kanssa. Töissä on vähän mutkikkaita juttuja, mutta ne jää kohtalaisin hyvin sinne, kun siirtyy ihan toiseen aikaan ja paikakan hevosten seuraan. Kyllä eläimet vaan tekevät meidän ihmiset onnellisiksi. Köyhä täytyy olla sellaisen ihmisen elämä, jolla ei ole kontaktia mihinkään eläimeen. Ja paljon sellaisiakin ihmisiä on. Kiinnitin huomiota yhden kaupunkiryhmän kiihkeään keskusteluun vapaana kulkevista kissoista. Niistä on pästävä ehdottomasti eroon. Seuraava huoli oli kyläpahasen keskustassa vilistävät rotat. Hmmmm…….
Viron kisat lähestyvät ja ilmoittautumisia tihkuu vähitellen. Jännitys alkaa junnujoukkiossa tiivistyä. Myös Pinsiön kisat lähestyvät ja osallistujia näyttää olevan komeasti yli 30 ratsukkoa. Se on aina hyvä asia ja tarkoittaa sitä, että järjestäjällekin jää vähän muutakin kuin känsät. Toivotavaan vilkasta kisakesää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin!