Aamulla tehtiin tallihommat hyvässä säässä ja kiirehdittiin kotiin lounaalle. Kun Kari lähti ratsastamaan Sellaa niin tavas repesi. Sain tosi hassun videoviestin raivostuneelta ratsastajalta kun vesi hakkasi auton tuulilasiin kuin olisi satanut Esterin persauksesta. Mua nauratti, äijää ilmeisesti ei. Ja eihän sille sateelle enää tullut loppua, joten Sella sai aika minimaalisen liikutuksen kentällä.
Mä aloin vähän ennen seitsemää valmistella Skype-kurssiani. Olen niistä nyt oikeastaan aika innoissani. Mielissäni olen myös seurannut, että hanke on otettu positiivisesti vastaan. Maininta oli jopa komitean tiedotteessa ja ilmoitusta on jaettu mukavasti. Vielä kun löytyisi se kohderyhmä, joka näitä on toivonut, niin saadaan palvelu ja tarve kohtaamaan.
Illan kurssi toteutettiin pienellä porukalla, mutta homma toimi jouhevasti. Puolisen tuntia täytyy näemmä aina varata siihen, että saadaan yhteydet pelaamaan, mutta kun homma käynnistyy,niin toistaiseksi kaikki on mennyt joka kerta hyvin. Ja onhan toi nyt helppoa. Kaikille osapuolille! Sen kun vaan kököttää konella vaikka omassa lempinojatuolissa. Mullakin oli osan aikaa kurssista koira sylissä ja kun videot pyörivät, niin ennätin käydä vessassa tai jääkaapilla. Luksusta!!