Aamulla Hamid’in kanssa lähdettiin aamutalliin ja siitä jatkettiin hommia. Meillä oli laadittuna to do-lista ja sen mukaan edettiin. Kun hommat alkoivat olla hyvässä jamassa, niin mulle vähän yllätyksenä Hamid totesi, että voisi vaikka mennä ratsastamaan. No mikäpäs siinä tuumasta toimeen. Tähän liittyi pieni veto työpaikka, sillä Inkku oli uhonnut, että pelaa kyllä jalkapalloa, jos Hamid todistettavasti käy ratsastamassa.
Laiteltiin hevonen valmiiksi ja annoin yleisluontoiset ohjeet. Kaveri vaan hymyili rennon oloisesti. Kysyin muutaman kerran, että jännittääkö ja sain vastaukseksi vastakysymyksen, että jännittääkö mua. Toki mua jännitti. Kun hevonen oli valmiina,niin lippis kääntyi väärin päin ja punttasin ratsastajan selkään. Oikeastaan sillä sekunnilla tajusin, että mulle oli syötetty pajunköyttä. Olisi ehkä pitänyt ymmärtää, että arabi ei ole arabi, jos ei ole hevosen selässä ollut.
Homma sujui siis ehdottoman rennosti. Inkulle laitettiin video, joten jalkapallotreenit odottavat meitä. Kaikki askellajit käytiin läpi ja totesin lopuksi, että vähän treeniä hevoselle ja ratsastajalle ja kisoihin vaan. Saataisiin vähän uutta säpinää meidänkin piireihin. Vastaukseksi sain ainoastaan leveän hymyn.
Hommat saatiin tehtyä ja hevoset jäivät pihalle yöksi. Tästä se syksyinen arki taas alkaa.