Eilinen oli ankeuden huipentuma, niin tänään olikin ihan toista. Töiden jälkeen lähdin ajelemaan Hyvinkäälle päin ja ilahduin kun näin maan olevan valkoisen. Joku säävyöhyke siinä varmaankin menee ja kaupungin syksy muuttui maaseudun talveksi. Hevoset olivat hyväntuulisina pihalla. Kari oli lauantaina siivonnut pihatotkin ja totesin, että niissä on makoiltu ja vietetty aikaa.
Hamid lähti taas rengiksi mukaan. Ensin tehtiin rivakasti tallihommat. Sen jälkeen Hamid haki Sellan sisälle ja laitettiin se valmiiksi. Sitten ratsastaja selkään. Mä kävin vielä pudottelemassa vähän heinää. Kenttä oli ihan loistavassa kunnossa ja kun palailin takaisin kentän laidalle, niin siellä jo ravailtiin. Homma näytti hyvältä ja annoin muutaman tehtävän suoritettavaksi. Homma eteni ja siirryttiin tehtävästä toiseen. Sella teki työtä pyydettyä. Keli oli ihan loistava ja oikeastaan pitkästä, pitkästä aikaa ulkoilu tuntui ihanalta. Ei ollut kylmä, eikä märkä.
Lopuksi kävin vielä itsekin selässä. Nappi kiusasi Tatankaa urakalla. Kun Sella oli liikutettu niin se laitettiin vielä hetkeksi pihalle. Kahdeksan jälkeen otettiin kolmikko sisälle. Nappi on vihdoinkin oppinut tulemaan pihaton rievuista läpi. Kyllä se onkin ottanut aika pitkän aikaa siedättyä.
Loppuharjaukset, loppuhalistelut ja sitten johtotähto kohti kaupunkia. Kotimatkalla sain tiedon, että Kuusharkun perheeseen oli saatu lisäystä kuukausi etuajassa. Äiti ja poika voivat hyvin, joten asiat ovat parhaalla mahdollisella tolalla. Ja kuinka ollakaan oli jo ehtinyt aiemmin päivällä käydä ostamassa jättimäisen Aasi Ihaan uudelle tulokkaalle.