Nykyään meidän pääasiallinen tallitoiminta keskittyy viikonloppuun. Aktiivista aikaa ovat pe-su. Alkuviikko menee enemmän tai vähemmän rimpuillessa ja suorittaessa. Kari on muutenkin sitä mieltä, että seuraava sijoituspaikka taitaa olla täysihoitotalli. Mä kyllä vahvasti epäilen, että me ei mihinkään täysihoitopaikkaan enää sopeuduta. Mutta mitäpä minä, hevoseton, tätä edes pohtimaan. Äijä tekee hevosilleen mitä parhaaksi näkee.
Sella sai rankan treenin lauantaina pellolla. Lunta on vastuksena nyt niin paljon, että tunnin treeni vastaa kutakuinkin kahta tuntia tavallisissa oloissa. Hikihän siinä tuli, vaikka pakkasta oli ihan kohtalaisesti.
Sunnuntaina mä kävin heti aamusta vähän valkoisen selässä taivuttelemassa ja kahlailemassa kentällä. Olin jotenkin ajatellut, että kenttä saadaan kyllä käyttökuntoon ihan vaan käyttämällä, mutta aika syvää lunta sielläkin on. Vaaltii melkoisesti käyttöä ennen kuin tamppaantuu. Aamu oli upea, vaikka pakkasta oli -25 astetta.
Iltapäivällä Tatanka pääsi myös töihin. Se kanssa etenee pienin askelin. Vaikka ei ne askeleet enää niin pieniä ole. Ja edelleen pikkutamma vaan kasvaa ja kasvaa. Nadir on alkanut vähän pomottamaan sitä. Sella ei jaksa enää puuttua asiaan. Kai se ajattelee, että junnun on aika huolehtia itse itsestään.