Samaa rataa kohti kevättä. Upeita aurinkoisia päiviä ja upeita auringonlaskuja. Ilmassa on todella paljon pölyä ja kuulemma jopa Saharan hiekkaa, joten mahtavaa punaa ja purppuraa on ollut tarjolla. Hevoset elelevät arkista elämäänsä. Sellalla esiintyy ajoittain hienoista epäpuhtautta etuosastolla ja Tatankalla esiityy laiskuutta. Ollaan naureskeltu, että nyt meillä taitaa olla ensimmäistä kertaa laiska hevonen. Pauliinaakin on jo pyydelty avuksi ja Pukkilaukan Katia käymään typykät läpi. Lämminvesivaraaja pitäisi uusia ja uusi portti odottaa asennusta. Sekin oli yksi operaatio, kun eräänä perjantaina päätin keskellä yötä lähte portin lehtiä hakemaan Espoosta kun ensin olin keksinyt, että ne voi ihan hyvin odottaa yön yli Värisilmän seinustalla. Eivät sitten voineetkaan kun aloin hannata, että joku pöllii ne tai tuhoaa. Noh, sain sitten koppitreeniä uudella vetoautolla kehä III:lla. Jotain hyvää siinäkin keikassa.
Huonona juttuna tuli ilmi se, että ei meillä ollutkaan sopparia alkavan kesän laiduhommasta. El inyt alkaakin villi ja vimmainen laidunpaikanmetsästys. Onneksi on jonkun verran verkostoa, joten eiköhän jotain keksitä.
Sunnuntaina ajelin Jokioisten suuntaan pitämään SuMaRan porukoille seuravalmennusta. Käsittelyssä oli taukotoiminta ja tarkastukset. Tästä reissusta lisää Tien päällä-osiossa.