Viikko 30

Hevosten kanssa pientä touhuilua, mutta pääasiassa kirmaavat laitumella. Ollaan aika iloisia, että luonnonnitty ei ole paisuttanut niitä valtaviksi, mutta syötävää on kuitenkin riittänyt ja liikkuvat todella paljon. Alueella käy kohtalaisen hyvin tuuli ja vähän varjoakin löytyy, joten hyvä on piippkorvien olla. Ja bonuksenä tässä on tietenkin se, että talvella voidaan aluetta hyödyntään ratsastukseen ja ensi kesällä alue on edelleen meidän käytössä. Tässä kävi sitten kuitenkin niin, niin kuin elämässä aika usein, että kun ei voitu mennä vanhalla kaavalla ja oli pakkoa kehittää jotain uutta, niin se uusi osoittautuikin varsin hyväksi vaihtoehdoksi. Tai sitten ihmisen mieli taas korjasi tilanteen. Hyvä mottohan sekin on, että ole tyytyväinen siihen, mitä sinulla on. Aina voi surkutella asioiden tilaa, tai vaan päättää ,että tämä on hyvä ja tällä mennään.

Olin alustavasti suunnitellut lähteväni Ouluun pitämään alkeiskurssia ja jotain treeniä, mutta sitäkin päätettiin siirtää, joten pääsin kuin pääsinkin Jolhyn toisiin kisoihin stewardoimaan.  Hienot kisat olivat taas pienellä porukalla polkaisseet käyntiin. Tästä vähän lisää Tien päällä-osiossa.