Aamupäivällä kapuan selkään ja lähdemme lönkyttelemään maastolenkuroille. Rennosti reippaillen menemme tallin hiekkateitä ja välillä käymme kentällä vähän kokeilemassa väistöjä. Hopoa ei huvita kentällä tehdä mitään. Jostain syystä kentällä työskentely on alkanut maistua sille puulta (puukin tosin joskus maistuu sen suuhun hyvältä). Väistöt tulevat ihan kivasti kävelytiellä ja käännökset todella pienillä avuilla, mutta kentällä ei sitten millään.
Suosikkisänkipeltomme on vielä sängellä ja menimme sinnekin vähän kurvailemaan. Varovasti koitin etsiä mahdollisimman kuivia paikkoja ja pelkäsin koko ajan, että savi imaisee kengät jalasta. Kun pääsimme takaisin tielle, niin kurkistelin kavion kerrallaan, että kengät ovat paikallaan. Onneksi olivat.
Mulle on tullut ongelmia vasemman jalan kanssa. Se kampeaa eteen ja jalkaterä kääntyy ulospäin. Todella ärsyttävää. Samalla, kun jalka ei ole rentona, niin se puutuu ja kipeytyy. Loppulenkin teinkin ilman jalustimia. Silloin jalat ovat kohtalaisen symmetrisesti. Lonkka ei ilmeisesti aukea kunnolla ja alaselkäkin tuppaa kipeytymään. Täytyy venytellä enemmän ja mennä ilman jalustimia.
Illalla Pauliina käy vielä ratsastamassa. Ottavat rauhallisemmin, mutta puoen tunnin kohdalla Hopo alkaa taas hillittömästi hiota ja on homman loputtua jälleen suihkua vaille valmista kauraa.