Työkiireiden vuoksi olisimme tällä viikolla kaivanneet vuokraajaa ratsastamaan, mutta pahaksi onneksi Sari ilmoittikin, että hänen ei ole enää mahdollista käydä Hopoa ratsastamassa. Nyt on sitten taas vuokraaja hakusessa.
Kari kävi viikon varrella selässä ja lähinnä menivät sänkipelloilla. Torstaina tosin tekivät kentällä kunnon treenin ja hienosti oli mennyt. Minä vain kateellisena kuuntelen kertomuksia.
Perjantaina oli taas Rajakulman tuntien vuoro. Ensin vajaa tunti köpöttelyä treeneihin. Sitten aktiivista työskentelyä ja sitten taas köpöttelyä takaisin. Polle saa olla liikkeessä kolme tuntia putkeen. Reissun jälkeen kaura maistuu.
Tunnilla poika toimi hyvin. Vauhdikkaasti, niin kuin aina, mutta Kari oli tyytyväinen kokonaisuuteen. Koulun hevosten kanssa saa koko ajan keskittyä pitämään vauhtia yllä ja Hopon kanssa pitää keskittyä pitämään vauhtia pienempänä. Hyvä on treenata molempia.
Kun polle saapuu takaisin tallille kello on jo kahdeksan ja kaikki muut ovat karsinoissaan rouskuttamassa heinää. Nyt kun syysillat alkavat pimetä, niin tallilla on tosi tunnelmallista touhuta illalla. On hiljaista ja hämärää ja tasainen mussutus kuuluu kaikkialta. Minna oli vielä sekoittelemassa Viljolle melassia, mutta lähti aika nopeasti kodin suuntaan ja jäimme kahdestaan puuhaamaan loppuhommia. Mitäpä parempaa puuhaa sitä perjantai-illaksi keksisikään.