Hopolla ja meillä omistajilla oli jännittävä päivä. Pauliina oli varannut kalenteristaan ajan tulla poikaa vähän pyörittämään. Meitä kiinnosti kovasti nähdä, kuinka se ammattilaisen käsissä kulkee ja toisaalta jännitti vähän se, olimmeko saaneet hevosen huonompaan jamaan, kuin missä se oli saapuessaan meille. Kyllä se omistajan silmään nätisti liikkui, tai ainakin vauhdikkaasti ja letkeästi. Väistöt menee toiseen suuntaan paremmin, avoa se vähän tarjosi toiseen suuntaan, vasempaan kierrokseen taipuu heikommin, laukka ei ole oikeaan ihan puhdasta yms. Pientä, pientä viilattavaa, mutta niinhän on meissä ratsastajissakin. Pauliinan pääasialliset kommentit olivat varsin ylistäviä ja toivat leveän hymyn ylpeän omistajan kasvoille 😀 Hevonen on kehittynyt ja kuntoutunut ja saanut lihaksia lisää. Pauliinan sanoja lainaten: ”Tämä hevonen on hyvällä mallilla!” Kulkee kauniisti peräänannossa ja kantaa itsensä ja mikä parasta, myös ratsastajan 😉
Pauliinan pyörityksen jälkeen me molemmat kiipesimme selkään ja hieroimme meille vaikeita asioita Pauliinan ohjeistuksella. Läpiratsastuksesta oli huomattava apu ja saimme neuvoja ongelmiimme. Harjoitusravissa ei ole todellakaan helppo istua edes Pauliinan, vaikka Kari totesikin, että kovin on letkät lanteet. Me molemmat olemme kuin rautakangen nielleitä, kun koitamme Hopon isossa liikkeessä keinua mukana.
Päivä oli kuuma ja lopulta hevonen ajettu ihan hikeen. Eipä sitten muuta, kuin heppa suihkuun ja vähän vihreää pientareelta suuhun ja tarhaan lepäilemään. Loppupäivän hehkutimme kotona sitä, miten hieno hevonen meillä on ja miten kovasti ope sitä kehui ja miten upeasti se meidän silmään liikkui ja miten saamme pojasta iloa ja hyötyä irti niin pitkään, kuin se vaan jaksaa töitä tehdä.