15.7.2015

Kari meni aamusta hoitamaan lantalan tyhjennystä. Samalla kävivät kuskin kanssa keskustelua siitä, mihin lava pitäisi siirtää ja siitä, että se kannattaisi kokonaan vaihtaa. Asia eteni joka tavalla ja ennen kaikkea saatiin lava tyhjäksi. Sille on kyllä mietittynä toinen sijoituspaikka, joten pian alkaa tarhojen aitashow.

Puolen päivän jälkeen Mirka tuli katsomaan Tatankaa ja täytteli samalla varsailmoituksen ja otti paperin mukaansa. Juotiin vielä tallituvassa kahvit ja Mirka meidän suureksi iloksi kehuskeli varsaa kovasti. Ja taas oli kiire, sillä Jarko odotteli jo asemalla. Napattiin kyytiin ja päästeltiin Ritasiin. Jarko oli luvannut tulla purkamaan kummallisuutta tallin takaa. Samalla voimamiehenä kantoi roskaa roskakasaan ja poltettavaa polttopaikkaan. Mä pesin painepesurilla tallin vanhat matot. Yleisharmaa muuttui värikkääksi. Toivottavasti nyt on sen aikaa sateetonta, että ehtivät kuivua. Välillä juotiin kahvit ja syötiin suklaaleivokset. Hommat kyllä etenevät hurjasti, jos on apukäsiä tarjolla.

Käytiin vielä Jarkon kanssa moikkaamassa poikia. Ihanan kesäinen ilta. Näitä ei ole montaa ollut. Pellolla heinää menee muoveihin ja aurinko paistaa.

14.7.2015

Tälle kesälle poikkeuksellinen keli, sillä pystyi oleilemaan T-paidalla. Päivän kulku aika perinteinen, ensin varsalaan moikkamaan tammoja. Sieltä suunnaksi Ridasjärvi ja pojat ratsastuskuntoon. Hopokin on vihdoin kesäkarvassa. Lähdettiin Päivölän kesäteatterin suuntaan. Siellä jo katsomoa niputettiin, sillä sesonki on alkamassa. Paluumatkalla kurvattiin pihaan ja Mirka olikin siellä valvomassa lavatähtien kengitystä. Kovasti yritti värvätä meiltä hevosia mukaan näytöksiin, mutta naurettiin vaan, että tulisikin melkoinen show. Lopulta kiirehdimme takaisin laitumille. Pojat huuhtaistiin nopeasti ja nakattiin peltoon. Sitten oli suunnaton kiire kotiin, sillä pihalla odottelivat ja kahvivieraat. Vielä käytiin porukalla katsomassa Tatankaa samalla, kun Kari otti tammat sisälle.

13.7.2015

Aamupäivällä kiirehdittiin tammalaan. Varsa on taas kasvanut muutamassa päivässä ihan mielettömästi. Jos sitä ei hetkeen näe, niin se näyttää jo seuraavalla kerralla erilaiselta. Se alkaa hallita kroppaansa jo aika hyvin. Hampaat on kovassa käytössä ja energiaa riittää. Nyt alkaa olla se aika, että toivon niiden lähtevät Pamelan kanssa pian kilvoittelemaan. Tatanka kaipaa selvästi riehuntakaveria. Yrittää vähän haastaa meitä leikkeihinsä. Kari nuohoaa sen kanssa mun makuun liikaa. Itse pidän viileämmät välit ja kiellän sitä tulemaan ihan iholle. Välimatka emään on pidentynyt ja Sellakin on kai sisäistänyt, että siinä se on, eikä sitä kukaan ota pois. Kun nyt alkaisi varsakarkelot, niin mammatkin pääsisivät helpommalla. Tatanka on nyt 3 viikkoa vanha. Viikon välein pidetään kuvaussessio, niin saamme tehtyä myöhemmin videokoosteen varsan ensimmäisestä vuodesta. Kuvia tulee otettua muutenkin, mutta niitäkin yritetään ottaa aina maanantaisin. Nämähän ovat muistoja, joita haluamme vaalia ja luonnollisesti myös jakaa ystävien kesken. Kun syksyllä pidetään taas karonkka, niin kisajuttujen lisäksi on tarjolla varsajuttuja.

Varsalasta pappalaan. Hopo alkaa vihdoinkin olla kesäkarvassa. Toivon todella, että lääkitys puree ja ensi kevät on helpompaa aikaa. Ja toki klippaaminen aloitetaan heti kohta. Muuten vanha herra on reipas ja pirteä ja jujuttelee meitä tyhmiä ihmisiä ihan entiseen malliin, mutta kyllä oli talvikarva tiukassa!! Lääkettään se ei enää ota omenalla. Kiintiö on täynnä. On siis aloitettu myslitarjoilu. Vatsakkaita ovat kyllä molemmat herrat.

Erika pyrähti paikalle. Juteltiin niitä ja näitä ja hän totesi, että hänen puolestaan hevoset saavat olla niin pitkään laitumella, kun vain kelejä riittää. Samahan se on meilläkin. Jos saataisiin kaunis ja kuiva syksy, niin todellakin pojat saavat olla pihalla. Jos vaikka viikonloppuisin pidetään yö tai pari sisällä, niin muutoin voisivat olla pihalla. Muutenkin toivon, että saadaan pihattoratkaisu siihen tilaan, että ainakin Hopo saisi olla suurimman osan loppuelämästään pihalla.

Laidunsession jälkeen paineltiin tallille. Karilla oli helvetinkone mukana ja veteli reuhahtaneen pihapiirin sileäksi. Meikäläinen komppaili pienellä työnnettävällä. Sain parille viimeisimmälle ruusukkeelle verkon pohjaksi, johon ne kiinnittää. Nyt on kahvipöydän ääressä tilaa tulevillekin ruusukkeille. Lisäksi hinkkasin paikkoja puhtaaksi ja Kari kiinnitteli seiniin sitä sun tätä. Kun nämä nyanssit oli saatu tehtyä, niin siirryttiin taas suuriin linjoihin. Vielä olisi pupula ja yksi kanakoppi siivottavana. Sinne rakennetaan toinen heinälä. Kari kärräsi toista kymmentä kottikärryllistä kamaa lantalaan ja mä lapioin. Ei päästy loppuun asti, mutta onhan päivä vielä huomennakin. Oltiin sopivassa vireessä, joten iskettiin vielä hyyskään kiinni. Aiheesta on kinattu moneen kertaan. Kari toimi kuin mies ja rykäisi paskasammion kottariin kyytiin ja kärräsi lantalaan. Homma oli huomattavasti pelättyä helpompi. Lantala tyhjenee huomenna, joten sen takia päätettiin pistää myös ihmispaskat kiertoon tässä vaiheessa.

Kun tynnyri oli tyhjätty, niin luuttusin vielä huussin ja vaihdettiin sinne istuin. Kyllä nyt taas kelpaa. Joka päivä tapahtuu jotakin. Hevoset liikuttavat onneksi itse itsensä isoilla laitumilla, niin meillä on aikaa tähän muuhun. Ja toivon kyllä, että lopussa kiitos seisoo. Ainakin tallitupa ja varustehuone ovat sellaisessa jamassa, että viihdyn siellä ja tilaa on. Paikassa on ehdottomasti hyvä feng shui.

12.7.2015

Tallivapaa päivä. Kari kävi illalla hakemassa tammat sisälle ja vaihtamassa niiden kanssa kuulumisia.

11.7.2015

Kari ajeli puolen päivän hujakoilla tallille ja satulaa kyytiin. Siirtyi laitsalle ja haki Urhon puomille. Hopo jäi huhuilemaan. Hemppaa kiinnosti valkoisen kaverin tekemiset ja se seurasi lankojen takana Urhoa puomille. Paarmat on tosi paljon ja kiusaavat hevosia. Erika oli antanut jotain reittivinkkejä, joten siitä sitten etsimään metsittynyttä polkua, joka löytyi hirvitornin lähettyviltä. Vähän sai etsiä mutta löytyi lopulta. Polkua oli hankala seurata, koska metsää oli kaadettu ja oli paljon risuja. Päätyivät kuitenkin polkua pitkin pienille hiekkakuopille. Siellä keskellä ei mitään näkyi myös iso väestösuoja joka vähän aiheutti ihmetystä ratsastajassa. Suomi on ihmeellisiä asioita täynnä. Hädän tullen porukat varmaan säntäisivät keskelle metsään väestönsuojaan!

Ratsastelivat siellä lähiteitä ja metsäpolkuja mitä löysivät ja selvittelivät minne ne vievät. Lähinnä päätyivät jonkun pihaan. Kaikki askellajit olivat käytössä. Paluumatkalla polku meni paremmin ja tulivat pellolle. Urho sai loppuhoidot ja pääsi takaisin laitumelle. Kari vei kamat takaisin tallille ja vaihtoi Caron kanssa muutaman sanasen lenkistään. Vähän vielä skeittitreeniä tallin käytävillä ja sitten oli kiire jo tammalaan, jossa normaalit iltarutiinit.

Mulla oli mielenkiintoinen koulutuspäivä Savon sydänmailla. Toivottavasti saatiin sytytettyä taas uusi innostunut porukka, josta vielä kuulemme

10.7.2015

Lähdin aamulla ajelemaan Kuopioon. Reissusta lisää On the road-osiossa. Kari ahkeroi Hannan kanssa tallilla. Iskivät kiinni kanala-osioon, joka on aiheuttanut itselleni inhon väristyksiä. Epäilen, että sieltä saa lintukirppuja ja lintuinfluenssan. Olen siis karttanut sektoria tietoisesti. Noh, urheasti parivaljakko lappoi roinaa pihalle ja ruuvasi seinistä irti. Lopputulemana puhtoiset tilat, joista toinen tulee varustekaappien säilytykseen ja toinen loimien kuivatushuoneeksi. Karilla luonnollisesti riittää vielä hommia, mutta rakentaminen ja uuden luominen on aina mielekkäämpää, kuin purkaminen ja siivoaminen. Pelottaa vaan, että meillä tulee ihan järkyttävä kiire, että saadaan edes perussysteemit valmiiksi ennen syyskautta. Ensi kesään jää paljon maalaamista ja vähemmän tärkeää nikkarointia.

9.7.2015

Aika vaisut ovat kesäkelit. Tallilla vierähti taas aikaa ihan perusjuttuja laitellessa. Hanna kävi Hempan kanssa kylmäämässä kintut ja totesimme, että nyt on kyllä karsina vähän liian nafti. On siis yksi pulma lisää ratkaistavaksi. Mulla oli iltapäivällä kiire pakkaamaan kamoja, sillä seuraavaksi on vuorossa matkaratsastuksen alkeiskurssi Siilinjärvellä! Kassit täyteen rekvisiittaa ja konseptit järjestykseen. Mielenkiintoinen reissu taas edessä.

Meidän lomapäivät menevät aika lailla niin, että aloitetaan päivä Sellan ja Tallan luota, sitten poikien luo laitumen reunalle ja loppu aika menee tallilla. Tässä on se pyhä kolminaisuus, jonka ympärillä pyöritään. Varsa kasvaa vauhdilla ja sen seuraaminen antaa kyllä suunnatonta iloa.

8.7.2015

Ostosreissu Puuiloon! Nyt alkaa olla aika ostaa talliin kaikkea pientä ja tarpeellista. Ollaan siinä pisteessä. Kari haluaa myös laittaa valot uusiksi, joten valkeus tuli tallitupaan ja varustehuoneeseen. Varsaa käytiin tietenkin katsomassa ja Kari oli aamulla seuraamassa tilannetta, kun tammat vietiin ulos. Käsitys siitä, että aamu menee ongelmitta, vahvistui. Ilalla Hanna vei Hempan laitumelle ja toi tavaroitaan talliin. Jos meillä on paljon kamaa, niin niin on Hannallakin!! Ei muuta, kuin harja ja luuttu käteen ja kuuraamaa vanhaa kanalaa varastotilaksi. Alkuyöstä pakkailin kurssimateriaaleja Kuopion reissua varten. Mukava on taas lähteä levittämään matkaratsastuksen ilosanomaa.

7.7.2015

Aamulla tallikierrokset ja sitten lähdin hakemaan Lauraa Keravalta. Laura halusi tulla varsaa katsomaan ja sitähän me sitten katseltiin. Päivä vierähti nopeasti ja sitten otettiinkin suunnaksi länsi ja lähdin ajelemaan mr-komitean kokoukseen, joka pidettiin Majatallilla. Talli järjestää SM-kilpailut elokuussa, joten käytiin tekemässä katselmus ja samalla komitealle tarjoutui mahdollisuus kokoustaa heidän kokoustiloissaan. Eli tällä kertaa oli kokouksessa vähän yleisöäkin. Meillä oli yllättävän vähän asioita esityslista, johtunee loma-ajasta.

Olimme vähän suunnitelleet elämysmatkaa Venäjälle mr-kisoihin ja Ninan kautta olisi mahdollistunut jopa hevonen kisattavaksi. Mielenkiintoinen mahdollisuus, mutta Kari aloittaa juuri tuolloin työt ja koska tiedossa on vielä Liettua ja mahdollisesti muitakin reissuja, niin joudumme jättämään Venäjän nyt väliin. Harmi homma, mutta nyt on vaan näin. Toivottavasti vastaavia mahdollisuuksia tulee vielä myöhemminkin. Talliproggiskin vie nyt valtavasti rahaa, joten ehkä siinäkin mielessä on järkevää nyt vaan nöyrästi keskittyä olennaiseen.

6.7.2015

Tallihommia ja nyt on Hoponkin karsina pesty ja Hempalle tehty patja. Pellettiä menee tosiaan alkuvaiheessa aika paljon. Nähtäväksi jää, millaiseksi käyttökustannukset muotoutuvat. Kiire meille tulee, että saadaan kaikki kuntoon ennen syksyä. Varsinkin, kun Karin pitää nyhertää jokaisen asian kanssa. Mulle kelpaisi taas suuret linjat.

Illalla tuli Sellan tallilta vähän ikävä viesti, että tammoille oli tullut iltatallin aikaan riitaa. Sella oli käynyt päälle kuin yleinen syyttäjä ja siinä rytäkässä ottanut myös siipeensä. Mä lähdin ihan kahden viikon takaisesti aika kiireellä kumihanskat ja desinfiointiaine taskussa tallin suuntaan. Hätä ei ollut kuitenkaan tämän näköinen. Suhteellisen pieniä nirhaumia takajalkojen sisäsyrjillä. Toinen kinner aavistuksen turvoksissa, mutta tamma käveli normaalisti ja varasi painoa kummallekin jalalle seistessään. Mustat olivat järkyttyneitä kahakoinnista ja Mervikin vähän. Karikin ennätti paikalle, mutta olin jo soittanut, että mitään merkittävää vauriota ei ollut tullut. Päätettiin, että jatketaan samaan malliin, mutta iltatallin rutiineihin kehitellään jotain tukitoimia. Ja yritetään toistaiseksi olla hakemassa valkoista hirviötä itse sisälle. Aamulla ei ole ongelmia, mutta illalla on ilmeisen kova kiire talliin.