Aamu sarastaa kirpakkana ja kirkkaana. Helpottavana tietona Anssi oli iltayöstä ilmoittanut, että voisi tulla Hopon lyömään kenkään tänään, vaikka onkin pyhä. Todellista asiakaspalvelua! Koitimme ukkelia ennen kengitystä vähän talutella, mutta eihän siitä tullut mitään ja Mervikin kertoi, että oli ollut todella vaikeaa saada sitä tarhoilta tallille edellisenä iltana.

Anssi tuikkasi Hopolle neljän hokin kengät ja tilsakumit ja me Karin kanssa kiittelimme kilvan. Hopo kun asteli ulos tallista, niin se taisi olla itsekin ihmeissään, että pito oli kuin toiselta planeetalta. Laitoimme sen ratsastuskuntoon ja pönkesin itseni selkään. Aurinko paistoi ja keli oli kuin helmikuussa. Teimme alkuverkat jäisillä teillä, eikä askel lipsahtanut kertaakaan. Sitten oikaisimme pellon poikki ja lumessakin kulku oli yhtä vakaata. Kentällä otimme aluksi varovasti ravipätkiä ja tutkailimme tilannetta. Kun pitoa tuntui löytyvän, niin nostimme muutaman laukankin. Hopolla tuntui olevan virtaa, mutta omat varpaani olivat aika kohmeessa.

Vahdin vaihto ja Kari kiipesi selkään. laukkailivat molempiin kierroksiin reippaasti ja ravailivat kenttää pitkin ja poikin. Sekä hepo, että mies tuntuivat olevan innoisssaan. Hopo kun on ollut huonolla liikutuksella kelien vuoksi ja kari puolestaan on potenut akillesjänteidensä tulehtumista, joten ei ole päässyt selkään siitäkään syystä. Tekivät sitten kunnon jäähdyttelylenkin ja Hopo pääsi viitta päällä tarhaan heinille. Oli poika varmaan tyytyväinen taas elämäänsä.

Illemmalla Kari käy vielä nappaamassa loimen pois vähän ennen kuin hevoset otetaan sisään.

Talvi yllätti hevosen omistajan. Tiistaina tuli myrsky ja myräkkä ja parikymmentä senttiä lunta. Hopo-ukolla ei tietenkään ole vielä talvikenkiä alla, joten viikko onkin mennyt talutellessa ja tallissa seisoessa. Joka päivä on tirkitty sääennustetta, että ilma lämpenisi ja lumi sekä jää sulaisi pois. Kengitys on tulossa vasta seuraavalla viikolla, joten ei auta muu kuin odottaa ja toivoa, että jossain välissä Anssi ehtisi lyödä hokkikengät alle ennen sovittua ajankohtaa.

Talviaikaan siirtyminen ilmeisesti johti siihen, että aamusella tallilla onkin aika paljon porukkaa ja kentällä ruuhkaa. Mua alkaa jotenkin tosi helpolla ahdistaa ja tuntuu, että ei ole tilaa, jos kentällä on esimerkiksi kaksi muuta ratsukkoa. Yksin on juhlaa, kun saa tehdä omat kuviot ja muista ei tarvitse huolehtia yhtään.

Ratsastus menee ihan kivasti, paitsi että Hopolla oli kamala pissahätä ja se oli jotenkin nihkeänä. Kun käytiin välipissalla, niin sitten meno taas maistui.

Tuuli oli edelleen aika napakka ja kylmä ja Kari katsomossa valitteli paleltumista. Tästä se talvi nyt kai kuitenkin alkaa ja täytyy kaivaa toppahousut vähitellen esiin.

Irtojuoksutusta. Vähitellen ukko on alkanut hiffata, että mistä hommassa on kyse. Juoksee aika kivasti pitkin uraa. Laukkaa ja ravia molempiin kierroksiin ja nostot sekä laskut siististi ääni-avuilla.

Juoksutuksen jälkeen tehdään kunnon jäähdyttelyt taluttelemalla. Sitten hetkeksi talliin kuivattelemaan.

Marjo, Mari ja tytöt käyvät Hopoa tervehtimässä. Neea oli uhonnut hyppäävänsä selkään, mutta jätti kuitenkin hyppäämättä, ehkä sitten ensi kerralla. Yhdessä viedään Hopo tarhaan ja samalla tutkaillaan tallin muutkin hevoset.

Kamala myrsky ja madotuksen ansiosta pollet sisällä. Hopolla taluttelupäivä tuulessa ja tuiverruksessa

Synkkä ja myrskyisä päivä. Aamulla vielä lämpöä kivasti, mutta iltapäivällä tuuli yltyi ja lämpötila laskussa. Vastatuuli oli puuskissa niin kova, että Hopo meinasi pysähtyä kuin seinään. Pyörimme kentällä reippaasti ja loppukäynnit tuli tekemään Sipiläisen Hetti. Edellisestä pudotuksesta on jo sen verta aikaa, että tyttö rohkeni mennä selkään ja nyt menikin ihan nätisti, kun Hopo vain käveli. Tallityttö Terhi tuli välillä taluttajaksi, niin sain itse hetken henkäistä kentän laidalla.

Kun liikutukset oli liikutettu, niin Hetti ja Lotta antoivat Hopolle ison pussillisen omenoita palkkioksi. Oli oikein pyyhittyjä omppuja, jotka hopo mussutti vauhdilla mahaansa. Loput laitettiin iltasapuskaan ja huomiselle aamulle jätettiin vielä osa. Kyllä Hopon mielestä oli varmaan todella kannattavaa vähän Hettiä kuljettaa selässään

Hemppu liikuttaa Hopon. Kunnon verkat ja kentällä ihan perinteistä työskentelyä. Hopo oli kiltisti.

Hopsulaisella sateinen vapaapäivä. Vuodenaikaan nähden todella lämpimät säät. Mittari kohoaa päivisin 15 asteeseen.

Erikoinen sää. Ilma on kosteaa, kuin turkkilaisessa saunassa ja lämpöä reilu kymmenen astetta. Kari oli lupautunut aamutallin tekoon ja olimme saaneet ohjeet, että kaikki hevoset loimitetaan. Minä vähän väkisin vastaan, mutta tottelin sitten. Tunti menee melkein aikaa siihen, kun etsii kuivaushuoneesta oikeat loimet ja pukee ne elikoille. Hopolle en suostunut taikaviittaa laittamaan, vaan se meni pihalle nudena.

Kahdentoista kieppeillä pääsin selkään, sillä sitä ennen oli pitänyt hakea Snupa pellolta ja korjata paappojen tarhan aidat, joista se oli suvereenisti painelleet läpi vihreämmän ruohon toivossa. Ceevu kuitenkin kilttinä poikana jäi tarhaan.

Hopoa vähän harmitti, kun olisi halunnut sapuskaa, eikä työntekoa. Teimme parin tunnin lenkin, puolisen tuntia käppäilimme, sitten tunnun verran ravattiin kääntärille ja takaisin ja lopuksi taas puoli tuntia jäähdyteltiin. Hopo oli aika viriilinä.

Kari hikoili tallitöiden parissa ja valitteli nilkkojaan, jotka ovat vaivanneet kisan jälkeen koko viikon. Nyt näyttää siltä, että menee maanantaina poppamiehen puheille, joten taitavat olla oikeasti todella kipeät. Turvoksissa ainakin edelleen ja jos yhtään tramppaa, niin heti alkavat vihoitella.

Kolmelta pääsimme kotiin ja otimme pienet päikkärit HIHS-lähetyksen säestyksellä. Viideltä Kari alkaa taas tehdä lähtöä tallille ja kuudelta minäkin olen jo hakemassa elikoita sisään. Suurin osa hevosista oli jätetty liikutuksen jälkeen sisälle ja iltatalli menikin nopeasti. Kyllä taas tietää olleensa tallilla, mutta toisaalta hevosten kanssa puuhailu on mielettömän kivaa ja mikään ei ole mukavampaa, kuin hyysätä omaa pollukkaa aamusta iltaan.

Tihutteleva sadepäivä. Lämpöä viitisen astetta. Kari nukkuu pitkään ja olemme poikkeuksellisesti tallilla vasta kymmenen kieppeillä. Kari oli päättäny kokeilla, miten Hopo toimisi pelkällä turpiksella ja ohjilla. Käynnissä toimii hyvinkin kivasti, mutta kun raviin päästään, niin jarrut tuppaavat katoamaan.

Karin nilkat tuntuivat olevan edelleen romuna ja harkitsee jopa lääkärille menoa. Kari keikkuu selässä vajaat puoli tuntia. Sitten alkaa komennella minua jatkamaan. Ratsastan tovin samalla turpisvirityksellä. Käynnissä kaikki meni tosi kivasti, mutta ravatessa pysähtyminen vei pienen tovin. Kentällä pyöri myös pari muuta ratsukkoa ja pari jalkamiestä, joten katsoin parhaaksi ottaa kuolaimet käyttöön.

Kiepuimme kentällä vielä hetken, mutta tuntui ahtaalta, joten siirryimme maastoon vetämään muutama reippaampi pätkä ja sitten jäähdyttelyjen kautta tallille. Tihutteli koko ajan, joten reissu kaiken kaikkiaan ei ollut kamalan miellyttävä.

Hopolle laitettiin tippaloimi päälle ja vietiin se tarhaan odottelemaan päiväheiniä. Kiersimme heinäpellon kautta ja se sai vähän taas nappailla tuoretta, kun sitä vielä on. Kuukauden päästä ei enää paljoa nappailla.