Peltolenkkiä taas ja kävelytiellä käännöksiä ja väistöjä. Pyrin rauhalliseen köpöttelyyn, kun edellinen päivä oli aika rankka, mutta Hopolla oli taas vauhti päällä.

Isompi Pauliina tulee läpiratsastamaan Hopsulaista. Vähän meitä aina jännittään Pauliinan tuomiot. Hopo saa aika tiukkaa kieputusta ja vääntöä. Taas ei voi muuta kuin ihailla sitä, miten osaava ihminen saa pollen kulkemaan. Kaikki taltioitui tietenkin taas videonauhalle, jotta voimme ottaa opiksemme. Hiomista olimme toivoneet väistöihin ja käännöksiin, sekä vasempaan laukkaan.

Lopuksi kiipesimme kumpikin vuorollamme selkään ja saimme ohjausta maasta käsin. Lauantaina katsoimme Pauliinan kanssa videot yhdessä ja hän analysoi ja selitti touhua. Todella hyvä menetelmä oppia ja ymmärtää läpiratsastuksen saloja. Kun homma loppui, niin poika oli hiestä märkä ja Pauliina kiersi vielä verkkalenkkinä peltorataa. Tallissa ukko sai tupon heinää ja puoli ämärillistä porkkanoita ja hiet pyyhittiin märillä räteillä pois. Alavarustus kaipaisi pesua, mutta se jätettiin toiseen kertaan lähitulevaisuudessa. Loimi päälle ja tarhaan auringon paisteeseen.

Talviloma viikko meni Hopolla aika pitkälti laidunpellon rataa kiertäessä. Hyvät vauhdit siellä saa ja päivämatkat pyörivät 10 kilometrin kieppeillä. Pikku-Pauliina treenaili puomeilla ja torstaina olivat hypänneet pystyesteitä.

Puolilta päivin kampean selkään ja vedän jalustinhihnoja reiän verran lyhyemmiksi. Tarkoitus on kiertää pellon uraa kevyessä istunnassa.

Ensin pari lämmittelykierrosta. Sitten yhden kierroksen ajan siirtymisiä. Yksi kierros oikeaan lähes kokonaisuudessaan kevyessä istunnassa. Pieni palautuminen käynnissä ja suunnan vaihto ja sama toiseen suuntaan. Sitten jalustimet ylös ja käynnissä molempiin suuntiin yksi kierros. Vika kiekka mennään puoleen väliin ja siinä hyppään pois. Avaan satulavyön ja kävellään yhdessä kierros loppuun.

Hikihän Hopolle taas tuli ja boksissa odotellaan jonkin aikaa, että lämpö laskee. Lämmintä vettä ja porkkainoita välipalaksi. Taikaviitta päälle ja tarhaan päiväheiniä mutustelemaan. Hopo oli älyttömän kivalla tuulella ja erittäin hyvä mieli jäi mammallekin.

Laidunpelloille on ajettu lumilingolla kilometrin mittainen harjoitusrata. Arska ja Hopo pääsivät testaamaan rataa. Arska kiersi sen kolme kertaa ja Hopo seitsemän. Ihan kiva lenkki ja on aina mukavampi liikkua niin, että ei tarvitse arvailla vastaantulijoita tai huolehtia kakkakikkareista.

Ilma on leppoisa ja Hopo, sekä ratsastaja hikoavat. Minä pystyin heittämään takin kesken kaiken pois, mutta Hopo joutui tyytymään reissun jälkeisiin kosteisiin pyyhkeisiin, joilla pyyhittiin suurimmat hiet pois. Loppuverkan sai tehdä Julia, jonka taidot ovat huimasti kehittyneet viikottaisilla ratsastustunneilla. Sitten Hopo sai taas vähän porkkanaa kiitokseksi ja lopulta loimi päälle ja tarhaan.

Kari käy aamulla Hopoa taluttelemassa ja harjailemassa.

Hopo ja Arska maastoilevat tallin alueella. Ensin vähän pelloilla lämmitellään jäsenet. Sitten kentällä ravataan kiemurauria ja pääty-ympyröitä. Matka jatkuu kohti takapeltoa, jossa mennään käynnissä ja ravissa ympyröitä ja kiemuroita. Lopulta taas peltojen kautta takaisin tallille.

Pakkasta aika topakasti ja kova tuuli vielä lisäksi, joten reisissä kipristelee ratsastajilla mojovasti. Hevoset saivat palkkioksi porkkainoita, pienet tupot heinää ja lämmintä vettä. Sitten loimet päälle ja takaisin tarhaan.

Hopolla on edelleen asennetta vähän liikaakin ja kaksoispiruetteja saa tehdä ratsastaja jos toinenkin. Ranskan reissulta tuliaisina tuotu vatsatauti aiheutti sen, että hopoilulle tuli melkein kolmen viikon tauko. Ei ole ihmekään, jos poika äkäilee, kun ”porkkanaa” ei ole näkynyt aikoihin. Taitaa olla hevosella ja emännällä sama ongelma, että muutoksiin pitää aina suhtautua protestoimalla.

Pääsin kuitenkin lopulta itsekin selkään ja kyllä meno tuntui taas hyvältä. Ranka sai liikettä enemmän kuin lääkäri määrää ja ihan kuin olisi taas paikat vähän jäykistynyt noinkin lyhyessä ajassa.

Reippaasti mentiin ja kentällä otettiin jopa muutamat laukat, koska alusta oli hyvässä kunnossa. Pakkastilanne viiden kieppeillä, joten hyvä on viilettää.

Pauliina oli myös päässyt tekemään kunnon treenit, kun sääolot ja kenttä sallivat vauhdikkaaamankin menon.

Pauliina käy hopoilemassa ma, ti, ke ja to.

Iltaisin käyn hevosta taputtelemassa ja harjailemassa. Keskiviikkona olikin pieni episodi kun ei äijän mukana tullutkaan boxiin heinää vaan pelkkä äijä harjojen kanssa! Siinä piti sitten vähän irvistellä ja heiluttaa takasta. Ja häntää. Ei Auttanu puhe ei. Boxin ovi kiinni ja piiskan hakuun. Edelleen polle mököttää takapuoli ovea vasten. Jaanan avustuksella piiska ”puomiksi” kylkeä vasten ja johan alkoi polle kääntymään oikein päin – takapuolesta käsin ohjailemalla. Vähän sitä piti kuitenkin vielä protestoida ja heiluttaa jalkaa, mutta kevyt napautus takapohkeeseen sai senkin loppumaan.

Episodin jälkeen polle olikin kuin enkelpoika. Seisoi siististi boxissa korvat terhakkaasti eteenpäin. Välistä höpläili äijää ja antoi ropata ja rapsuttaa joka paikasta, vaikka heinät avonaisen oven ulkopuolella. Harjauksen jälkeen heinät ja hetken päästä kaurat. Ei kiukuttanut enää pollea, eikä ukkelia.

Keskipäivällä käyn pollea liikuttamassa. Pakkasta on 25 paikkeilla, joten iisisti otetaan. Tunnin verran maastoillaan ja sen jälkeen kunnon harjaus ja poika boxiin muiden hevosten seuraan.

Viiden hujakoilla paukkaan taas talleille tekemään iltaa. Kiltisti on Hopsu odotellut iltaheiniä. Hommia tehdessä vähän etuset kopsii boxin oveen, ”Heinät tänne ja heti”.

Hopo on viimeaikoina, liekö sitten säistä vai mistä, ollut vähän känkkäränkkä. Pyörii boxissa ja tarjoilee takapuolta. Yleensä on kyllä sanomisella toennut.